Väriä elämään

Keväällä maa on lumen ja jään jäljiltä väritön.

Siksi siitä harmaudesta erottaa niin ilahduttavan
helposti ne ensimmäiset kevääntuojat,
leskenlehtien keltaiset kukat,
ja ensimmäiset sitruunaperhoset...

♥

Rakastan sammalen 
pehmeän suloista vihreyttä. 

Rakastan myös 
sammaloituneita kiviä. 

Kaikkien kivien ei tarvitse vieriä. 

Meille on jotenkin tullut  
perinteeksi keväisin 

suunnistaa Lanu-puistoon katsomaan, 

miten kevät tekee tuloaan. 

Olavi Lanun patsaat 
vuosi vuodelta aina vain 

paremmin sulautuvat 
ja maastoutuvat 
niille niin erityisen 

hyvin sopivaan maastoon. 
♥

Peipon laulu ja penkit 
 houkuttelivat istumaan 

mutta meillä oli meneillään
jokakeväinen tehtävä... 

Näitä sinivuoletteja ihanuuksiahan
me olimme puistossa etsimässä.

Vuokot olivat kylläkin silloin vielä niin nuppuisia, 

etten saanut niistä oikein kunnollisia kuvia...  

Nämä yksilöt onkin kuvattu omassa pihassamme, 

nyt viime viikonloppuna, lauantaina, kun oli tosi lämmin päivä
ja kukat uskalsivat avata vihdoin nuppunsa. 

♥ 
♥ 
♥