6.2.2012
Kädet
Labels:
Mustavalkomaanantai
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Kauniit hoidetut kädet!
Aivan Tapsu.
Hänellä on ollut jo syntymästään saakka kauniit, pitkäsormiset kädet, niin kuin molemmilla isoveljilläänkin. =)
Tiukka ote lasista.
Kädet. kauniit. Kuvasta tuli mieleen laulu.
"Kädet jotka siunasivat.... vaivattuja
Anu,
tai sitten ihan hento ote?
Kuumaa suklaajuomaa lasissa näet. =)
Sylvi,
kauniit ovat. <3
Voi miulle ihan vieras laulu... =( Mutta mie pidänkin harvinaisen vähän esimerkiksi radiota auki. Siksi jään paitsi kaikista uutuusbiiseistäkin. =)
hyvin hoidetut
Pappilan mummo
Luulen, ettei hän edes mitenkään hoida käsiään, kädet vain ovat... <3
Lähetä kommentti