17.9.2011
Kosmos
Labels:
Canon EOS 20D,
Kukkia,
Puutarhamme,
Syksy
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kaunis!
Miun kosmokseni kasvaa hujahtivat niin pitkiksi että sateet kaatoivat ne jo elokuussa.
Täällä on nyt muuten satanut kuukauden sisään yli 100mm, kovin montaa poutapäivää ei ole ollut tänä syksynä.
Mk
Täällä oli koko kesän ihana kamala kuivuus, ja miun kosmokseni kärvistelivät.
Nyt ne sateesta piristyvät kummasti.
Ovat oikeastaan pihan ainoita kukkijoita tällä hetkellä.
Lähetä kommentti