23.8.2011
Jotta flunssa ei vaivaisi:
Labels:
Unan runokortti
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

9 kommenttia:
Hups kultaseni! =D
No, siun kai pitää laittaa se toinekin sukka jonnekin punaiseen pyykkiin niin saat kaksi samanlaista sukkaa? =)
Eikä siun mitään palauttaa pitänytkään. =) Mie teen siulle uusia. =)
PS: Tää olikin vähän siulle tarkoitettu tää postaus, nuhanenäkultaseni. =)
*paranepianhalitus*
... ja pulahdus iltaisella metsälammessa.
Samaa mieltä täysin :)
(ihan hyvä leikata syreeni nyt, poista niitä vanhimpia oksia alas asti. Minä en leikkaisi kaikkia, tulee vain vesiversoja jos leikkaa liikaa..)
Aamu,
hui kamala. =)
Vesi on varmaan jo jääkylmää. =)
Hannele,
kiitos! =)
Pelkäsin että olisi jo liian myöhäistä...
Olen kanssasi täysin samaa mieltä!
Eikös vain, Harakka-pieni. =)
Lisäisin tuohon vielä suklaan :)
Ai siellä olikin jo suklaa, kun luin tarkemmin!
Totta kai siellä oli jo suklaata, Trina-pieni. =)
Toi on toi mun vanha runonpätkä... =)))
Lähetä kommentti