Mustavalkomaanantain aiheena oli Lomalla olo.
Lomailusta voi haaveilla.
Lomailua voi suunnitella.
Lomailua voi muistella, vaikka ei nyt juuri voisikaan
mitään lomaa pitää...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
13 kommenttia:
Ihana kuva!
MK,
hih, kiitos.
Hani jäi vähän kädettömän näköiseksi tuossa varjokuvassa... =)
Tuo tumma on tietenkin kanavan vettä.
Kaunis kuva, jolle teksti antaa ilkikurisen sisällön :)
Hyvinkin monimielinen ja -käsitteinen kuva. Hyvä oivallus ja toteutus.:)
Marjatta ja Pitsit sekaisin =)
Mie kuvasin vaan varjojamme ja auringon kuumentamia katulaattoja ja kanavaa, joka johtaa Välimerelle. =)
Mutta hauskaa jos olette löytäneet kuvasta jotakin erityistä. =D
Yhdessä ja lomalla, se on parasta aikaa.
Arleena, kyllä, juuri noin se on. =)
Jälkikuva lomasta.
Nohna, näin on. =)
Muistoissani se on värikuvana. =)
Kaunis kuva ja runo. antaa tilaa mielikuvituksellekin.
Kiits Miiwi
Kaunis kuva. Lomaa voi onneksi olla vaikka yksikin päivä jolla on mieluisa, rentouttava ja ikimuistoinen sisältö :)
Tosi on, Irwikissi. =)
Lähetä kommentti