...
16.11.2010
Mites nyt suu pannaan?
Labels:
arkisto
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

7 kommenttia:
Kylläpäs ovat söpösiä!
Tuli heti mieleen Anu Kaipaisen Nuoruustango:)
~~~~~~
Muuta en koskaan tahdo
kuin sinun olla vaan.
Elämä ympärilläin
kaikkoaa kokonaan.
~~~~~~
Aikaista kevättä tietää!
Läheisyys lämmittää syystuulillakin.
kuin kyyhkyläiset...
That is so sweet!!! I like the way you have deleted so many details from the background, so the pigeons stand almost alone!!
Kiitos
Kiki
Clarissa
Anna
MK
Aamu
And Thank You Judy. =)
Lähetä kommentti