Sormet ristissä toivon

...

Eli puiden pelastusoperaatiota...














Kuvassa yksi koristus jollaisia muutaman ripustelin ovenpielen pihapuuhun heilumaan joulun tunnelmissa & tuulessa.


Muutama aika sitten etupihalta kaadettiin työhönsä tilatun metsuriporukan myötä kauniita lehtipuita, lähinnä valkorunkoisia koivuja, koska niiden lehdet olivat etupihan naapurien mielestä ongelma.

Pitkin kaupunkia näkyi ennen lumia vastakaadettuja puunrunkoja tai vain pelkkiä tuoreita kantoja ja purua. Joidenkin talojen pihoista oli kaadettu aivan kaikki puut...
Onko täällä jokin kaikki-puut-heti-pois-kampanja menossa? =(

Nyt tällä asuinalueella kaadetaan takapihan rajoilta kaupungin puita...
Sai laittaa oman tai hallinnassaan olevan asunnon rajapuihin värikkään nauhan sen puun ympärille jonka toivoo kaadettavaksi.
-Sellaista kirjavaa nauhaa oli laitettu rullallinen meidänkin postilaatikkoomme.



Naapurusto ei pidä puista...?
Ovat käyttäneet hyvin kirjavat nauharullansa...






Valkoisella nauhalla piti merkitä puut "jotka tahtoo säästettäväksi."
Valkoista nauhaa ei tosin oltu meille edes annettu...
Vaan kun me emme halua yhtään puuta kaadettavan!!?

Miepäs siis kiedoin kaikenlaista valkoista pyykkinarua ja nauhaa meidän rajapuiden ympärille ja toivon, ettei niihin kosketa. Ei nauhoihin eikä puihin. Revinpä vielä rispaantuneen vanhan lakanankin suikaleiksi ja kiedoin tiukasti puuparkojen ympärille, erotukseksi kirjavalla merkityistä puista...!



Kiedoin valkoiset nauhat monikertaisiin solmuihin ja laitoin ylijäämänauhanpäät rusetille. Näitä puita on siis ajateltu kovasti ja niiden toivotaan jäävän paikoilleen näkö- tuulen- ja (minun, melasmaihoisen tapauksessa) myös auringonsuojaksi takapihamme taakse.
Nuo taloa reunustavat puut olivat yksi syy sille
miksi me valitsimme tämän asunnon kodiksemme...



















Onneksi tästä kaupungistakin löytyy puutarhoja ja pihoja, joissa on vielä silmänruokaa, eli ihania puita paljon. Kuvassa puutarhaidylliä kauppamatkan varrelta.








...