Vielä vähän violetteja ihastuksia
Hiukan kesäunelmia
Lämpimiä öitä
Pehmeitä suudelmia
© Una Reinman
PS: Ja Jarnalle hiukan vanamoita... =)
...
23.7.2009
Metsäpolulla
...
Vielä vähän violetteja ihastuksia
Hiukan kesäunelmia
Lämpimiä öitä
Pehmeitä suudelmia
© Una Reinman
PS: Ja Jarnalle hiukan vanamoita... =)
...
Vielä vähän violetteja ihastuksia
Hiukan kesäunelmia
Lämpimiä öitä
Pehmeitä suudelmia
© Una Reinman
PS: Ja Jarnalle hiukan vanamoita... =)
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
15 kommenttia:
Voi mä toivoin vanamoa, mutta kaunishan hänkin violeteissan on...
Suloista ja kaunista.
Kiitos kiitos kiitos Una. Minulla on erityissuhde vanamoihin. Itse olisin vanamo ,jos olisin kukka. Tyttäreni nimessäkin on Vanamo.
Olet varmaan haistellut joskus vanamon huumaavaa tuoksua? Ihana! Kielo ja vanamo jos menisivät naimisiin, sen tuoksun kyllä huomaisi, vaikka vanamo vienompi onkin=)
Joskus jos metsäpolulla törmäät taas vanamoihin, olisin onnellinen jos saisit herkkiä lähikuvia..
Jarna =)
Ei ollut sivulla mutta löysin kätköistä vanamokuvan vuosien takaa. =)
Kiitos Unelma =)
Nämäkin ovat unelmia niin kuin siekin olet. =)
Jarna =)
Hih, eipä mitiä. =)
Täytyy ensi keväänä katsella sillä silmällä vanamomättäitä. =)
Miekin rakastan vanamon herkkistuoksua. Sitä ei ole missään parfyymissa...
Mukavaa päivää siulle ja lapsosillesi. =))))
Olen aina ajatellut, että luonto osaa tehdä ne kauneimmat taideteokset.
Näin se on todellakin, Moninainen. =)
Luonnosta löytää aina jotakin ihanaa silmänruokaa...=)
Kauniita luonnonkukkia ja aivan ihanan värisiä. Violetti kun on mun väri tai liila. Sitäkin väriä löytyy luonnosta. Luonto on aika moninainen. Kukkia on varmaan joka makuun, mitä tulee väriin tai tuoksuun.
Pitääkin lähteä haistelemaan ja kuvaamaan, josko jotakin uutta taas löytäisin tai jotakin vanhaa uudella tavalla.
Aivan, Yvioon. =)
Mukavaa päivää sinulle =)
Suloisia nuo vanamotkin, mutta tuo kurjenpolvi sykäyttää minua enemmän. Mökkimuistoja, ja olen saanut sitä istutetuksi meidän pihaankin. Joka vuosi ilmestyy ilahduttamaan pihakeinun viereen :)
Rita =)
Mamani puutarhassa on neljää lajia kurjenpolvia. Ne kaikki omalla tavallaan kauniita. Niin on tuo metsäkurjenpolvikin.
Mutta siitä puuttuu se jokin mikä tuossa piskuisessa vanamossa on.
Tuoksu. =)
Siun puutarhakeinusi on sitten hyvässä paikassa. =)
Sinun kuvasi ja runosi ovat niin niin ihania. Oletko ajatellut koskaa kirjan tekoa? Oikein tulee hyvä, levollinen mieli sivuillasi.
Kohta voit julkaista virtuaalikasviston. :)
Olisikin muuten parempi koululapsillekin kuvata kuin kerätä kasveja.
Niin kauniit kuvat, ja niin kauniit kukat!
viehättäviä kesäkukkasia, mun lempparivärisiä...
Kiitos Omenankukka =) <3
Paljastan siulle salaisuuden:
Olen jopa lähettänyt kustantamoille runosiani
mutta ne eivät ole kelvaneet.
Ihana lukea, että joku niistä pitää. =))))
Kiitos kiltti Peikkonen =)
Mun kasvio vaan ei oisi täydellinen kun käytän samoja kukkia ja puita ja kasveja uudestaan ja uudestaan sivujani kuvittamassa. =)
Mutta hyvä idea tuo siun kirjoittamasi. Kuvaamalla jäisi pois kasvin riivintä maasta, ja se kuivatusvaihe, jossa usea kasvi pyrkii homehtumaan...
- Koska niinkin siinä kasviotehtailussa käy herkästi...
Kiitos Harakka-pieni. =)
Noita samoja kukkia ihailen aina vaan uudestaan. =)
Kiitos Hanne =)
Minulla oli joskus muinoin liila toppatakki. =)
Muistan sitä yhä lämmöllä. =)
Lähetä kommentti