Joskus kuvaaminen on hankalaa. On huono sää. On liian valoisaa. On liian pimeää. On heikko kamera. Tai huono kuvaaja. Tahi juuri kun olet vaikeassa asennossa tähtäilemässä hienoa otosta kalalokista joka istuu sillankaiteella niin puhdaslinjaisena ja suloisena, saapuu sillalle selkäsi takaa äiti mekastavan lapsilaumansa kera ja pelottaa linnun tiehensä, etkä ehdi kuvata kamerallasi edes pois lennähtäneen lokin pyrstösulkien huiskausta. =)
Sinisorsaäiti neljän palleronsa kanssa sen sijaan tuli ikuistettua. Kahden kameran ja monenkin henkilön voimin, sillä rannalla oli vielä muuan kolmaskin kuvaaja.
Hanin Sony hakkasi miun Canonin pokkarin. =)
On se todettu jo aiemminkin.
Ihania pikkusorsapalleroisia. =))))
Uida piipersivät välillä emon edellä ja välillä perässä...
Toivottavasti saavat rauhassa kasvaa ja vahvistua.
Söpöt sorsanpoikaset. ♥
© UR
.
