Eikä näitäkään ihanuuksia voinut olla ohittamatta
Tulevaa syksyn satoa ajattelematta
© UR
2.6.2009
Omenankukkia nurmikolla
...
Eikä näitäkään ihanuuksia voinut olla ohittamatta
Tulevaa syksyn satoa ajattelematta
© UR
Eikä näitäkään ihanuuksia voinut olla ohittamatta
Tulevaa syksyn satoa ajattelematta
© UR
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Melkein vesi tulee kielelle kun kuvittelee syksyn satoa...vaan nyt voi omanapuista nauttia enempi esteettiseltä kannalta.
Niin...ja kuka se kirjoittikaan, että jos syksyllä on ihan hiljaa voi jo kuulla kevään käen kukkuvan.....
kaikki on aina läsnä...
No joo onhan se ihan eri juttu, kirjat tai kansien väliin tungetut paperit :D
Aamu
Omenapuut ovat läpi vuoden ihanuuksia. =)
Onneksi kaupungistakin löytää sellaisia...
Täytyy käyttää vain hiukan mielikuvistusta niin pääsee lähelle kukkia. =)
Hanne
Mie taas aina käen kukkuessa muistan miten se röyhkeä lintu munii toisten pesiin. =D
Mietin sen laulusta että siellä yks ronttilintu kukkuilee. =)))
Mutta moni sanoo kesän alkavan käen kukunnasta.
Kunnioitan ihan heidän mielipiteitään.
Ja tuo oli kauniisti sanottua että sen voi kuulla jo syksyllä...
*halaus*
Amalia
Oi niin...
Miekin haluaisin omia sanojani kansien väliin.
Nyt niitä on vain irtolehtinä läjissä ympäriinsä... =))))
Lähetä kommentti