Loma. =)
Mikä ihana sana.
Joku muu oli saman sanan kirjoittanut hiekkaan Kalajoella lähelle hotellia.
Lomaviikko oli suloista aikaa. Me kolme saimme syödä seisovasta pöydästä herkkuruokia; paljon kalaa ja hedelmiä jne, eikä tarvinut noin moneen päivään tiskata käsin! =)
Näimme hotellihuoneen ikkunastakin meren, taivaan ja hiekkaa koko ajan. =)
Säät suosivat meitä. Vaelsimme jalkaisin joka päivä paikasta toiseen.
Ihailimme luontoa, kukkia ja lintuja. Kuvasimme paljon...
Rusketuimme. (Mie tietenkin liikaakin...)
Hani teki suuren työn ajaessaan meitä pitkin Suomea mennen tullen, muutamaa sataa miun välillä ajamaani kilometriä lukuun ottamatta. Oli mukavaa kyllä ajella pitkästä aikaa autollakin!
Ajelimme mennessämme mm Jyväskylässä, Alavieskassa ja Tyngässä. Perillä reissasimme tietenkin itse Kalajoella paikasta toiseen. Tulomatkalla poikkesimme Pietarsaaressa, Uuskaarlepyyssä, Oravaisissa, Ala- ja Ylihärmässä, Lapualla, Seinäjoella, Alavuksella, ja Tuurissa, jonka kyläkaupan komiaa hevonkenkää tovin ihailimme mutta kukaan meistä ei halunnut siihen paikkaan mennä. ;)
Ähtärin, Keuruun, Mäntän, Jämsän, Kuhmoisten, Padasjoen ja Vääksyn kautta ajelimme Hollolan puolelle ja sieltä kotikaupunkiin.
Reissullamme näimme upean luonnon lisäksi muistomerkkejä, museoita, kirpputoreja, joista teimme pari löytöä, karkkipajan, savipajan, puukkoverstaan, käsityöläiskauppoja, ajelimme elämysautolla, jne, jne, jne... Ja Nunnukka pääsi vesipistoon. Hän rakastaa vettä. =)
Parasta reissulla tietenkin oli meri ja hiekkaranta, joissa molemmissa tuli vaellettua niin paljon että kuivat ja halkeilleet jalkapohjatkin silisivät. =)
Hiekkaa tosin oli joka paikassa hotellihuoneessakin kun toimme sitä jaloissamme ja vaatteissamme väkisinkin ulkoa mukanamme.
Illalla lakanoihin pujahtaessamme ihmettelimme,
-mistä tätä hiekkaa oikein tulee. =)
Kuvasimme kolmen kameran muistikorteille satoja kuvia. Ainoa harmin paikka on, että paluumatkalla eilen lounastaessamme, unohdin Canon Power Shot-pikkupokkarini Seinäjoen ABC:n Pressolla tuolin selkämykselle...
Puolen tunnin ajon jälkeen kotimatkalla halusin kuvata pilviä ja peltoja, havaiten kamerani unohtuneen. Mutta soitto kassakuitin puhelinnumeroon kertoi siihen mennessä kameran jo kadonneen... =(
Onni onnettomuudessa on, että Hanin kameran, ja lomareissulle lainaksi Miihkalilta saamani kameran muistikorteilla on yhä paljon kuvia. Mutta ne pikkupokkarilla ottamani kuvat ovat nyt kadoksissa ja olen siitä hyvin pahoillani. Aina en halunnut ottaa pojan painavaa Canonia mukaan, vaan otin pokkarin, jonka sai hyvin omassa pikku laukussaan kannettua kevyesti mihin vain.
Mutta sen pienuudessa oli huonokin puoli, kun se sillä tavalla hiljaa ja huomaamattomasti unohtui tuolin käsinojan nupin ympärille hihnastaan kiedottuna pöydän suojaan ruokaillessa... Kunpa sen joku löytäisi...
Kuvaaminen on aina ollut minulle hyvin rakasta.
Niin kuin tuolla edellisen postauksen kommentissa sanon, voisin antaa kaiken muun maallisen taas kerran pois, mutta kamera on rakas. Jonkinlainen kamera minulla on oltava...
Sunnuntaina, mennessämme, kauhistelimme kuinka jo edellisiltä, vuosien takaisilta Kalajoen reissuilta tutuksi tulleisiin uimakoppeihin olivat juhannusjuhlijat käyneet pahoin käsiksi. Kaikista kopeista oli revitty ovet ja takaseinistä potkittu pois lautoja, osia yritetty polttaa rannalla, jne...
Yllä olevassa kuvassa uimakopit maanantaina (22.6) korjauksen jälkeen. Kuinkahan monesti niitäkin joudutaan korjaamaan vierailijoiden ilkivallan jäljiltä?
Kalajoen festarialue oli sikamaisessa sotkussa samaisten juhlijoiden jäljiltä. Kuin kaatopaikka... Se näky nolotti. Paikalliset siivosivat nämä toisten aiheuttamat sotkut siistiksi maanantai-iltaan mennessä. On sääli, että näin kaunista paikkaa sotketaan juhlinnan merkeissä.
Toivottavasti me emme jättäneet roskia Kalajoelle muistoksi käynnistämme...
-Muuta, kuin kenties hiekkaa... =)
Vaikka loma oli ihana,
mieli tietenkin on apea Ikuisen Pikkupojan vuoksi.
Farewell Michael... =(
Oli kamala kuulla aamiaisella perjantaina naapuripöydän naishenkilön selittävän pienille lapsille varsin erikoisia asioita menehtyneestä Idolista. Sellaisia, joiden lausumista ääneen epäröisin suuresti, vallankin kun kuulijat ovat vielä pieniä kyselyikäisiä...
Ja muutenkin...
On halpamaista yleensäkään puhua pahaa vainajista. Jopa läheisistään. Se pois mennyt kun ei voi enää tulla takaisin puhumaan puolestaan...
Annetaan heidän siis olla...
Kaikkia Median "uutisia" ei kannata uskoa.
© UR
17 kommenttia:
Kuulostaa hyvältä, paitsi kameran hävitys..
Kauniita kuvia olet ottanut, sääli, että se kamera katosi.
Minä ole jo tullut siihen ikään, että kaikki mitä mukanani kannan täytyy roikkua minussa kiinni, muutoin unohdan.
Meidän lomamatkamme on vielä tekemättä. Voidaan olla myös kotona, kun tuo pihaprojekti on viivästynyt.
Valitettavaa, mutta totta miten siellä Kalajoella sotketaan...Olin itse juhannuksen ajan siellä mökillä. Alueella kävimme yhtenä iltana. Monenlaista sattui ja tapahtui. Karsein juhannus ja tunneskaalaltaan laajin mitä ikinä voi olla..Mutta Kalajoki on ihana paikka, siitä ei pääse mihinkään!
Toivottavasti saat kamerasi takaisin!!
Harmin paikka se katoaminen, rehellinen löytäjä veisi sen löytötavaratoimistoon...
Meillä on Kalajoen reissu edessä reilu viikon päästä. Kiva nähdä maisemia jo etukäteen :)
Toivon että saat kameran takaisin. Rehellisiä löytäjiäkin on vielä olemassa ;-)
Hienoa että loma oli onnistunut.
Teillä on varmaan ollut ihana loma! Harmi kun kamera unohtui mutta onneksi ei ollut ainoa kamera minkä kortilla on muistoja matkalta.
Tepä ehdittekin viikossa paljon!
Kuulosti oikein ihanalta viikolta.
Toivotaan että kamerakin vielä löytyy.
Kiits Hannele, niin se olikin.
Unelma
Se olikin kaulassani mutta otin sen ruokailun ajaksi pois... =(
Hansu =)
Paikkana ihastuttava, todellakin...=)
Ihan on jo ikävä meren rannalla kahlaamista...
Mutta miksi festariväki riehuu niin kovin...?
Isopeikko
Niinpäs...
Tai jo sinne sen paikan henkilökunnalle...
Pokkarilla oli ihan omia kuviaan joita ei ole kahdella isommalla kameralla...
Sepä sattui, Tyttönukke! =)
Suosittelen sydämestäni.
Se sydän jää sinne rannoille...=)
Kiitos Tekosyy
En ole lakannut vielä toivoa menettämästä.
Savisuti
Joissakin reissuissa se oli ainoana kamerana pienen kokonsa vuksi mukana. SIinä taisi olla eniten kuviakin...
MK
Voi ei tähän kaikkea mahdu kirjoittamaankaan... =)
Reissu itsessään oli ihana,
kiitos Hanin sekä Nunnukan. =)
Teillä oli varmaan kiva reissu. Monessa paikassa ehditte käydä.
Kalajoki on hienoa paikkaa, mekin ollaan joskus siellä oltu muutama päivä.
Kamera oli kurja juttu!
Hyvää loman jatkoa. Harmillista tuo kameran katoaminen, ovat nykyään niin täynnä mahdollisuuksia ja nippeleitä, että tuntuu menevän ikuisuus niiden tajuamisessa. Ehkä on parempi vain näpsiä yksinkertaisella tavalla. Toivottavasti saat kamera-ystäväsi takaisin.
Mikähän siinä onkin, kun kaikki paikat pitää rikkoa tai ainakin laittaa muuten kauheaan kuntoon ;( Toivotaan, että kamerasi vielä löytyy!
Paljon jäi teille muistoja, harmi tuo kameran häviäminen. Monessa paikassa kävitte.
Äkkiä takaisin kamera Unalle tai Taika suuttuu!!!
Hienoja kuvia ja todella monipuolinen reissu!
Kiva, että olet taas täällä:)
Harakka
Lähinnä paikkalista on mukana siksi että niiden kautta ajeltiin...
Mutta lomapäivien aikana tosiaan vaellettiin aika moneen suuntaan. =)
Aamu
Pojan lainaamaan kameraan tallentui onneksi paljon sekä Hanin kuvaamana hänen kameralleen.
Sain luvan käyttää Haninkin kuvia. =)
Mutta pikku pokkari oli joskus mukana ainoana kamerana... =(
Marjukka
Niinpä...
Sitä käytöstä näkee ihan kotikulmillakin... =(
Pistää miettimään miten heidät on kasvatettu...
Käyttäytyvätkö kotonakin samalla tavalla...?
Kiitos, miekin toivon...
Edes sitä muistikorttia.
Tia
Kivoja muistoja juu ja onneksi niitä kuviakin, sentäs. =)
Ihana Taika! =)
Voisiksää jonkun taian tehdä että se pokkarin muistikortti palaisi mulle takaisin? =)
Kylässä hyvä, kotona paras. =)
*halaaa*
Kalajoki on kyllä mahtava paikka. Olimme siellä heinäkuun lopulla yhden yön pikkureissulla tyttökaverin kanssa, ja tutuksi tulivat myös nuo uimakopit, joista edelleenkin oli ovet revitty irti, paitsi yhdessä oli ovi vielä saranoilla paikallaan. Kun meressä uimassa kävimme ja vaatteita vaihtamassa näissä kopeissa, niin ei siinä auttanut kuin nostaa irtonainen ovi, oviaukon eteen näkösuojaksi. Ilmeisesti koppeja ei kannata enää korjailla. Olipa harmi se kamerajuttu, näin omalle kohdallekin ajateltuna, mutta olet varmaan saanut seitsemän vuoden aikana jo uuden kameran, tai saanut tavalla tai toisella takaisin sen kadonneen.
Ana J.
Heips.
Mukavaa kun kommentoit. :)
Varastetussa pikkupokkarissa oli kuvia, joita olen kaivannut kamalasti näinä vuosina. Koskaan se ei palautunut takaisin... :(
Mutta Kalajoen dyynit ovat yhä kauniit.
Surullista tuo ilkivalta. :(
Lähetä kommentti