Ranunculus acris
On aina ihanaa saada kukkia. Vaikka vain kuvina.
Hani ♥ malttoi tässä yhtenä menneenä viikonloppuna autorallin tiimellyksessä kuvata minulle tuliaisiksi pari luontokuvaakin. Nämä niittyleinikit helottivat hehkeinä soratien laidalla ralleista huolimatta, sorasateesta ja autoista piittaamatta. Pikku aurinkoina. Jos ne olisi sieltä poiminut, ne olisivat matkalla uupuneet. Digikuva kukkakimpusta oli siksi mainio idea.
Lamprocapnos spectabilis
Tämä kukka puolestaan on yhdessä kävelyretkellä bongattu, mutta se kamera sattui taas olemaan Hanilla, joten mie pyysin häneltä kuvaa särkyneestä sydämestä...
Nykyään pystyn jo ihaillen katselemaan taas sitäkin kukkaa. Vaikka se jostakin kirpaisevasti muistuttaakin...
© UR
...
15 kommenttia:
Pienet aurinkosi loistavat sydämeeni:)
Ihanaa, Katja, jos ne niin tekivät! =)))))
Toivottavasti siulla on muutenkin aurinkoa elämässäsi?
Juhannuksesta povataan hieman harmaata,
mutta uskon että siulla löytyy aurinkoa todellakin omasta itsestäsi vaikka meille muille loistamiseen. =)
*halaus*
Niittyleinikit helottavat näin sateisella säällä kauas...se väri sen tekee! Ja kuivattuna väri säilyy hyvin, joten ovat ihanteellisia kuivakukkina.
Särkynyt sydän...no, tiedäthän..Sirpaleista :-(
On sinulla kultainen Hani, kun tuo sinulle kukkia jopa kameralla :)
Niittyleinikin kullankeltainen kukka enteili aurinkopäivää minulle. Kiitos, täältä blogistasi se alkoi.
Kukkasia on aina ihanaa saada.
Suloisia kuvia:) Niittyleinikki on siitä kiva, että siitä saa kuivattuna kesän väriä talveksikin - sen kukat säilyttävät hyvin värinsä eivätkä varise kuivattaessa...
Voi, kun kauniita kuvia se hani onkin sulle laittanut, eikö olekkin kivaa saada kukkia!
ja nämä kukat ei edes kuihdu, ne pysyy aina!
Tuollaisen särkyneensydämen haluaisin omalle pihallenikin. Se on niin kaunis ja herkkä.
Niittyleinikit isoina keltaisina rykelminä kaunistavat tien varsia tällä hetkellä, ei luulisi noin pienten kukkien loistavan niin paljon, ei tarvitse olla iso tuottaakseen iloa.
Anna =)
Itsekin otin yhtenä päivänä kuvia niitystä jossa kukkivat ja loistivat niittyleinikit hauskasti. Ihan yksinvaltiaina. =)
Meillä ei kuivata juuri kukkia astman vuoksi.
Mutta tiedän miekin ennestään että kauniita ovat kuivinakin. =)
Vain ruusut olen kuivanut ja laittanut kuivuttuaan lasikaappiin. Mutta ruusuja olen saanut niin vähän, että hyvin kaappiin lasin taa mahtuvat. =)
Särkynyt sydän on....
Kyllä.
Amalia =)
On hän. =)
Hän on aarre. =))))
Tietää että mie ilahdun kaikista luonnon ihmeistä. =)
Aimarii =)
Tosi ihana juttu. =)
Olen hyvin tyytyväinen jos ilahdutin näin pienellä postauksella arjestani. =)
Kukistahan (nainen) aina ilahtuu. =)
Inkivääri =)
Oikeasti Hanin kuvat ovat laajempia ja niissä on enemmänkin kukkia, mutta tapani mukaan leikkasin niitä kuvia hieman... =)
Harakka =)
Yleensä en pidä keltaisista kukista mutta nämä saavat suosioni. =)
Unelma =)
Niin miekin halusin joskus...
Olen nyt nähnyt niitä valkoisenakin ja se on erityisen ihastuttava kukka...
Tia =)
Kyllä vaan. =)
Ihmeesti niitä onkin paljon.
Vahvoja väriltään vaikka piskuisia kooltaan. =)
Keltaiset kukkaset ovat mukavia.
Isopeikkonen =)
Ovat ne jotkin...
En vaan omalle parvekkeelleni esim niitä keltaisia kukkia huoli
koska keltainen väri houkuttelee eniten öttimönkiäisiä ja mehiläisiä kimppuunsa. =)
Saisi olla aina ohjaamassa ötököitä ulos sisätiloista jos keltaisia kukkia parvekkeelleen laittaisi. =)
Kyllä mie muualla keltaisia kukkia voin ihailla.
Kauniita kukkia olet saanut! Tuossa ensimmäisessä kuvassa on kaikki kohdallaan!
Ihanat kukkatuliaiset. Leinikki on kuvissa niin kauniin ryhdikäs, maljakossa kestää päivän. Luonnonkukat ovat kesän maljakkokukkia vain hetken.
Kiitos Marjukka & Arleena =)
Kuvaajankin puolesta. =)))
Niittykukat kannattaakin laittaa maljakoihin ulkotiloihin.
Kestävät kauemmin eikä niiden varisseet terälehdet sekä siitepöly kiusaa sisätiloissa... =)
Lähetä kommentti