-
Joulukuun 21.s luukku:
-
Dean Martin: Let it Snow.
Nimipäiväonnittelut tänään
Tuomakselle, joka tuo joulun, sekä
Tomille, Tommille ja Tuomolle.
Hyvä Tuomas joulu tuopi...
PS:
Oletko koskaan pakkasella laittanut kieltäsi
johonkin metalliseen...? =)
Mie olen...
-Tietysti. ;D
Pystyyn hankeen nostetun potkukelkan jalakseen.
Miten miusta tuntuu, että kielestä yhä puuttuisi palanen...?
-
12 kommenttia:
Kauheat muistot tulevat mieleeni tuosta kielen limaantumisesta metalliin. Itse laitoin kieleni kaiteeseen (ja monta kertaa jopa saman talven aikana) pakkasella ja lopputulos oli aina sama. Silti sitä piti toistaa. Potkukelkan jalakseen ei muuten tullut koskaan kokeiltua ;)
Auts! Olen minäkin kiinnittänyt kieleni pakkasella metalliin. Taisi olla joku putki, josta yritin imeskellä jääpuikkoa.
Onneksi ei ole enää tuollaisia himoja.
Me oltiin kerran mummon luona. Viereisen koulun pihalla oli jääkiekkokaukalo, jossa oli metallinen verkko. Ja arvaa kuinka sitten kävikään..
Voi mikä moka meinasi syntyä. Onneksi tulin sivuillesi ja huomasin että on poikani nimipäivä, kiitos sinun.
Kieleni iskin vesikelkan työntörautaan (tai miks sitä sanotaan josta tuupataan)naapurin likka meinas etten uskaltais ja miehän uskalsin. Mitäs tuo nyt on, tyhymällä kieli raudas ja hätä puseros. Vaan enpäs vainen näyttänytkään sitä toiselle, ähäkutti. Laitoin lapasen suuni suojaksi ja yritin hönkäillä suustani lämmintä ilmaa. Kieli irtosi ja mukana lähti pieni palanenkin ja mie leuhkana mitä tuo nyt sitten oli, eppäs ite uskalla. Äiti siinä hieman ihmetteli kun ei tytölle ruoka maittanut. Enkä uskaltanut kertoa mimmoinen yllytyshullu olinkaan ollut. Ja mitäs tästä opimmekaan D)
Elegia =)
Oivoi...
Minulle oli kerrottu, että maistuu
erityisen makealle, jos pakkasella
menee laittamaan kielensä johonkin metalliseen.
Uteliaisuus nääs...
Mut voi siun kieltä!
Monta kertaa pala pois... Oih.
Taika =)
Tapahtuukohan pojille näin koskaan?
*Tiedustelin läsnä olevilta miehiltä
ja heillekin ON käynyt niin. =)
Vain Nunnukka on ollut fiksu,
koska on KUULLUT mitä siinä oikeasti
tapahtuu, eikä ole laittanut kieltään
mihinkään metalliseen pakkasella. =)
Nna =)
Voi eiii!
Jotenkin nämä kokemukset muistaa ikuisesti... =)
Mistäköhän lie johtuu? =D
Mamma Myy =)
Ollahan yhtaikaa oltu kirjoottelemassa. =)
Hyvä kun oli apua nimipäiväluettelosta... =)
Jestas siunkin kieltäsi.
Sää olet urheakin vielä lisäksi...
Joskus sitä tulee oltua väärässä
paikassa yllytyshulluna.
Hyvää neljättä adventtia.
Samanlaisia tunnekuvia tulee minunkin mieleeni kielen pistämisestä rauta-aitaan.
Kivan luukun sain tänäänkin aukaista. Kiitos siitä.
-Krisse-
Jep jep. Kokeiltu on. Minustakin tuntuu, että pala lähti pois eikä koskaan kasvanut takaisin. Vieläkin muistan sen riipivän kivun kun riuhtaisin kielen irti porraskaiteesta.
Varmaan moni on niin tehnyt, kuten minäkin. Rattikelkan rattiin johon se sitten jymähti, isä neuvokkaana kantoi sekä kelkan että minut sisään, suurimmilta vaurioilta vältyttiin, kiitos isäni.
Krisse =)
Kiitos.
Tai se kiitos kuuluu jollekin ihanuudelle
joka youtubeen on tämän kappaleen laittanut.
Ja itse maestrolle. =)
Autsauts rauta-aita!!!! =/
Fotomontaasi =)
Porraskaide!!!
Ounou. Se tosiaan tuntuu siltä
että ikuisesti se kohta on kielessä
muita kohtia arempi. =)
Tia =)
Siulla on fiksu isä.
Mä riuhdoin ihan ite kieleni
pihalla olleesta potkukelkasta irti. =)))
Oijoi, muistuu hyvin mieleen rauta-ajat =o)
Yhden kerran kieli jäi kiinni matonpuistelutelineen putkeen, kun piti kokeilla, että onko putki yhtä kylmä kielellä kokeiltaessa kuin kädellä tuntui... Noh, siinähän sitä hätä tuli, ei auttanut kuin kiskaista kieli irti. Hyi, sitä veren makua!!! Ja miun kaveri teki saman siinä ihan samaa aikaan.
Sitten seuraavana talvena yhteen tolppaan piti läntätä kieli, koska isot pojat sanoi ettei kieli jää kiinni siihen. Taas kaverini kanssa sitten kieli putkessa ihmeteltiin...
Tuo putki oli sellainen jossa oli "hattu" päällä ja sieltä tuli höyryä, sieltä hatun alta. Mikähän lie ilmastointiputki oli kyseessä??? No tottahan me siis uskottiin ettei kieli voi siihen tarttua, kerta tuli lämmintä höyryä sieltä sisältä...
En muista minkä ikäisiä oltiin kaverini kanssa. Alta 10-vuotiaita kuitenkin!
Enää en ole kieltäni tunkenut minkään kylmän raudan lähettyville =o) En halua menettää kielestäni palaakaan. Ja tosiaan, se verenmaku on ällö!!!
Voi Juulia!!!
Kauhistus. Moneen kertaan!
Kyllä sitä täytyy aina oppia kaikki kantapään kautta. =)
Lähetä kommentti