Eräänä päivänä
tuosta paikasta ohi kulkiessani
vilkaisin niemekkeelle...
Olisi tullut riipaisevan ihana kuva.
Siellä mies ja nainen halailivat ja suutelivat toisiaan
seisten tuossa kauniissa maisemassa.
Teidän täytyy vain kuvitella heidät tuonne.
Pieniksi, ohikiitäviksi hetkiksi.
Niin kuin minäkin heidät näin.
Vain hetken.
Kunnes käänsin pääni pois.
Kuin häveten.
Sehän oli heidän hetkensä.
.
6 kommenttia:
Upeasti rajattu harmaa maisema! Olisinpa itse ottanut tämän kuvan...
Katriina
Kehut menevät perille,
-kuvaajalle. =)
Kaunista tekstiä ja kauniita kuvia.
Anna Amnell
Kiitos. =)
Ja tuo oli kauniisti sanottu. =)
Ihanan rauhallinen kuva, ja sama tunnelma jatkuu tekstissä. Kaunista. Seesteistä. Vaikuttavaa.
Rimpula
Kiitos kuvasta kuuluu mun keskimmäiselle lapsoselleni,
mua päätä pidemmälle. =)
Teksti tuli oikeasti tuon hetken tunnelmasta...
Kiits...
Lähetä kommentti