...miun pitäisi vaihtaa tämän blogini nimi. Sen pitäisi olla: MC Kirjoitusvirhe.
(Sitähän voisi laulaa MC Koppakuoriaisen sävelellä: "Äm cee kirjoi-kirjoiitusvirrrhe...")
.
Saan aikaan aina niin paljon virheitä. Kaikkialla.
.
10 kommenttia:
Anonyymi
kirjoitti...
Äh, jokainenhan meistä tekee virheitä ;) Minullakin tulee kirjoittaessa paljonkin virheitä, mutta yritän sitten aina lukaista tekstin, ennenkuin laitan sen eteenpäin...Pääasia, kun tekee itsensä ymmärretyksi!
Lisbetti Minulle niitä virheitä tulee sähköposteihin, tekstiviesteihin, kommentteihin, tänne blogiin. Ihan kaikkialle. Kirjoitan ensin nopeasti ja sitten kun on jo liian myöhäistä, tarkistan, eikä niitä virheitä voi enää perua.
Orava Myös tosielämässä teen jatkuvasti virheitä...
Allyalias Tulloo niitä. Rutkasti. Ja niitä tulee aina vaan lisää niinku siinä finnimainoksessa finnejä.
Ite en koskaan tarkasta mitään :) onhan se aika hasardia, esim ylioppilaskirjoituksissa unohdin merkata jonkun kielen kokeessa yhden sivullisen rasteja.
Uskon vahvasti siihen että ensimmäinen ajatus on aina paras ja siksipä en koskaan lukenut koevastauksia jne uudestaan. Eikä ole ollut suurempaa haittaa missään ikinä :)
Pointti tässä oli kuitenkin se, että virheitä tulee, kaikille, aina. Mutta niitä EI pidä jäädä miettimään ja murehtimaan, silloin ne vaan kasvavat isommiksi kuin mitä oikeasti ovatkaan.
Alkuviikosta oikein tehtailin kirjoitusvirheitä, sitten tulikin lievä migreeni, joka selitti sen. Tietyt sanat kirjoitan aina ensin väärin, kuten laspi. Aivot siellä vaan touhuaa omiaan.
Katriina Voi siullakin migreenitaipumus... =( Otan osaa.
Miekin näen sekavasti pahimman migre-kohtauksen ollessa päällä. Jos vaikka yritän kirjoittaa tekstiviestiä kännykkään niin menee kirjaimet sekasin silloin. Eh, siis vielä enemmän kuin ilman migreeniä. =)
Mie kirjoitan aina "pikkupoka" kun PITÄISI kirjoittaa "pikkupoika" ;D
Virheettömät ihmiset on minusta aika pelottavia! Etenkin ihmiset, jotka uskovat itse olevansa virheettömiä ovat pelottavia (nyt puhun ihan elävästä elämästä, eikä tämä liity mitenkään nettiin tms.).
Mä kun kirjoitan lapaset niin aina ensin tulee lapset. Lapset sai lap(a)set. Sitä paitsista tulee aina ensin "sitä paisti".
Eläköön virheet ja pikkumokat, ne on elämää :). Enkä mä nyt naureskele kenenkään epäonnistumisille - niitä kuitenkin tulee kaikille matkan varrelle ja sehän se on elämän merkki. Armollinen suhtautuminen itseensä ja toisiin ihmisiin on varmaan jokapäiväinen oppimisen asia useimmilla meistä. Äitinä välillä vähän huolestuttaakin sellainen (nyky)mentaliteetti, että virheitä ei saisi tehdä ja niistä pitää aina kailottaa toisille suureen ääneen.
Yst. terveisin jostain blogikommentista paikalle tupsahtanut, paasaava Helmis :)
Jotkut sanat oikeasti AINA menevät väärin. Vaikka kuin yrittäisi... Miulla saattaa olla jokin lukihäiriö, kun kirjaimet menevät keskenään sekaisin? En tiä. Kyllä mie kynällä kirjoittaessani laitan ne oikein. =) Vain koneella sormet tökkiivät epäjärjestyksen esille.
Lapset muuten osaavat olla todella armottomia toisilleen koulumaailmassa. Voi sitä ivaa naurua ja pilkkaa kun joku tekee virheen... Opettajien olisi puututtava siihen.
10 kommenttia:
Äh, jokainenhan meistä tekee virheitä ;) Minullakin tulee kirjoittaessa paljonkin virheitä, mutta yritän sitten aina lukaista tekstin, ennenkuin laitan sen eteenpäin...Pääasia, kun tekee itsensä ymmärretyksi!
Mikä virhe missä? Pöh virheille!
Elähän nyt, vaikka olisihan se kyllä aika iskevä nimi. Pettäisit vain kaikki, kun virheitä ei sitten tulisikaan.
Lisbetti
Minulle niitä virheitä tulee sähköposteihin, tekstiviesteihin, kommentteihin, tänne blogiin.
Ihan kaikkialle.
Kirjoitan ensin nopeasti ja sitten kun on jo liian myöhäistä, tarkistan, eikä niitä virheitä voi enää perua.
Orava
Myös tosielämässä teen jatkuvasti virheitä...
Allyalias
Tulloo niitä. Rutkasti.
Ja niitä tulee aina vaan lisää niinku siinä finnimainoksessa finnejä.
Ite en koskaan tarkasta mitään :) onhan se aika hasardia, esim ylioppilaskirjoituksissa unohdin merkata jonkun kielen kokeessa yhden sivullisen rasteja.
Uskon vahvasti siihen että ensimmäinen ajatus on aina paras ja siksipä en koskaan lukenut koevastauksia jne uudestaan. Eikä ole ollut suurempaa haittaa missään ikinä :)
Pointti tässä oli kuitenkin se, että virheitä tulee, kaikille, aina. Mutta niitä EI pidä jäädä miettimään ja murehtimaan, silloin ne vaan kasvavat isommiksi kuin mitä oikeasti ovatkaan.
Teemu =)
Kiitos kannustavista sanoistasi! =)
Mutta en nyt tarkoita pelkkää kirjallista virheiden tuotantoa, vaan yleensä kaikessa saan aikaiseksi niin paljon virheitä, ettei mitään rajaa.
Mun virhemarginaalini on ylitetty.
Alkuviikosta oikein tehtailin kirjoitusvirheitä, sitten tulikin lievä migreeni, joka selitti sen. Tietyt sanat kirjoitan aina ensin väärin, kuten laspi. Aivot siellä vaan touhuaa omiaan.
Katriina
Voi siullakin migreenitaipumus... =(
Otan osaa.
Miekin näen sekavasti pahimman migre-kohtauksen ollessa päällä.
Jos vaikka yritän kirjoittaa tekstiviestiä kännykkään niin menee kirjaimet sekasin silloin.
Eh, siis vielä enemmän kuin ilman migreeniä. =)
Mie kirjoitan aina "pikkupoka"
kun PITÄISI kirjoittaa "pikkupoika" ;D
Vähän eroa... =)))))))
Ihanaa!
Virheettömät ihmiset on minusta aika pelottavia! Etenkin ihmiset, jotka uskovat itse olevansa virheettömiä ovat pelottavia (nyt puhun ihan elävästä elämästä, eikä tämä liity mitenkään nettiin tms.).
Mä kun kirjoitan lapaset niin aina ensin tulee lapset. Lapset sai lap(a)set.
Sitä paitsista tulee aina ensin "sitä paisti".
Eläköön virheet ja pikkumokat, ne on elämää :).
Enkä mä nyt naureskele kenenkään epäonnistumisille - niitä kuitenkin tulee kaikille matkan varrelle ja sehän se on elämän merkki. Armollinen suhtautuminen itseensä ja toisiin ihmisiin on varmaan jokapäiväinen oppimisen asia useimmilla meistä.
Äitinä välillä vähän huolestuttaakin sellainen (nyky)mentaliteetti, että virheitä ei saisi tehdä ja niistä pitää aina kailottaa toisille suureen ääneen.
Yst. terveisin jostain blogikommentista paikalle tupsahtanut, paasaava Helmis :)
Helmis! =)
Et sie paasaa! ;D
Jotkut sanat oikeasti AINA menevät väärin. Vaikka kuin yrittäisi...
Miulla saattaa olla jokin lukihäiriö, kun kirjaimet menevät keskenään sekaisin? En tiä. Kyllä mie kynällä kirjoittaessani laitan ne oikein. =)
Vain koneella sormet tökkiivät epäjärjestyksen esille.
Lapset muuten osaavat olla todella armottomia toisilleen koulumaailmassa. Voi sitä ivaa naurua ja pilkkaa kun joku tekee virheen...
Opettajien olisi puututtava siihen.
Lähetä kommentti