
Voittaispa lotossa ja saisi maksettua kaikki velkansa pois!
Sitten matkustaisi kaikkien rakkaidensa kanssa jonnekin
lämpöiseen pitkäksi aikaa...
Vaikka loppuelämäksi...

Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
5 kommenttia:
Tuohon toiveeseen on helppo samaistua;)
Salka =)
On se varmaan usealla haaveena. =)
Elämä jatkuu moisten onnenpotkujen jälkeenkin. Tulee uusia suruja ja iloja. Voisin kuvitella, että todella rikkaat ovat todella surullisia, koska heillä ei ole näitä elämän pieniä iloja, jotka loppujen lopuksi painavat eniten matkan varrella.
Mä en edes lottoa, mutta elämän arpaonni silti suosinut...kuin lottovoittona saatu uusi elämä. :)
Heips Pikku-Myy =)
Joskus vaan tuntuu,
että velkataakka pinaa hartiat lysyyn.
Lotossa oli kaksi oikein. =)
Ja Tarjuska =)
Näin se on nähtävä.
Itsekkäästi vaan joskus kapinoin
erästä menoerääni...
Lähetä kommentti