Vaikka päivä kurssilla oli mukava
niin tuo uutinen veti maton alta:
Voi Kiril... =(
Miun matuska-Mamani laittoi tekstiviestin:
"Niin. Kun kaikkien on pakko mennä.
Valitettavasti nyt oli Kirkan vuoro."
Olit vieras,
mutta kuitenkin niin läheinen....
Uneen harso piirteet luo,
ja hämärtää.
Olet siinä hetken,
lämpö hämyyn jää.
Sua tahdon turhaan
tuntein koskettaa,
jää yö,
tumma tyhjyys...
Sä surun pyyhit silmistäni pois...
Säv&san: K.Halonen, K.Jernström, V.Salmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti