
Tällaisen sydänrisukranssin väsäsin eilen...

Lähikuva sydänkranssista.
Punaiset helmet ovat kuin kypsiä
punaisia viinimarjoja.
Olen vuosi sitten saanut tuon helminauhan ystävältäni Leenalta.
Idea kranssiin tuli tuolta, hiukan mukaeltuna...


Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
2 kommenttia:
Onpas ihana kranssisydän. Sä olet luova :)
Kiitos Tarjuska!
Joskus väsäilen aikani kuluksi kaikkee... =)
Lähetä kommentti