Elämänsuolaa

...

Eräänä päivänä sain Salli-ystävältäni ihanan meilin
jonka haluan jakaa kanssanne:

Heitä mielestäsi turhat numerot.
Niihin kuuluvat: ikä, pituus ja paino.
Anna lääkärisi huolehtia niistä.
Siitähän sinä hänelle maksat.


Pidä vain iloluontoiset ystävät.
Hapannaamat saavat sinutkin masentumaan.


Jatka oppimista.
Opettele tietämään enemmän tietokoneista,
käsitöistä, puutarhanhoidosta, mistä tahansa.
Älä ikinä anna aivojen laiskotella.
'Joutilas mieli on paholaisen työkalu.'
Ja paholaisen nimi on Alzheimer.


Nauti pienistä asioista.


Naura usein, pitkään ja äänekkäästi.
Naura kunnes joudut haukkomaan henkeäsi.


Joskus kyyneleet vaan tulevat.
Kestä se, sure ja jatka elämää.
Ainoa ihminen joka on kanssamme elämämme
loppuun saakka, katsoo vastaan peilistä.
ELÄ niin kauan kuin olet elossa.


Ympäröi itsesi asioilla joita rakastat,
olipa se perhettä, lemmikkieläimiä, muistoja,
musiikkia, kasveja, harrastuksia, mitä tahansa.
Kotisi on turvapaikkasi.


Pidä huolta terveydestäsi:
Jos se on hyvä, säilytä se.
Jos se on häilyvä, paranna sitä.
Jos et voi itse sitä parantaa, hanki apua.



Älä tee matkoja syyllisyyteen.
Tee reissu ostoskeskukseen,
tai toiseen kaupunkiin,
tai jopa toiseen maahan.
Mutta älä mene sinne
missä syyllisyys asuu.


Jokaisen tilaisuuden tullen:
kerro rakkaimmillesi
että rakastat heitä.


JA MUISTA AINA

Elämää ei mitata
hengenvetojen määrällä,
vaan niiden hetkien määrällä,
jotka saavat
henkemme salpautumaan.



AURINKOA PÄIVIINNE!

Ja kiitos,
niin myös siulle, Salli! <3>

...




.







.

Hetken vielä

.


Hydrangea paniculata















Nämä uhkeat pallomaiset kukat hehkuivat toissapäivänä
auringossa hetken vielä,
ennen kuin yöpakkaset saapuvat ja ruskistavat kukat pilalle.
Kanssani ihaili kukkaloistoa myös vanhempi pariskunta,
pitkä mies ja pyörätuolistaan kukkia hymyillen katsellut nainen.
Mie kuvasin toisella kädellä kukkia ja pitelin puhelinta toisella,
Mamalleni jutellen. Poistuin hiljaa takavasemmalle ja jätin
pariskunnan kahdestaan puutarhaa ihailemaan
kauniiseen syyssäähän.


















Syyshortensian kukkia voi sitten myös kuivattaa.
Paitsi että näitä puiston kukkia en ruvennut katkomaan
mukaani kuivatettaviksi. En suosittele muitakaan
niitä ottamaan kuin omasta puutarhasta. =)




Ja tämä on taas sellainen kasvi, jonka haluaisin
omaan unelmien puutarhaani... =)
.
.

Hallanarkaa ja joulua mielessä

.

Cosmos bipinnatus















Kosmoskukka on hyvin hallanarka.
Eilen oli siis viimeisiä hetkiä saada kuvia
Paasikivenaukion valkoisista kosmoksista.
Koskettamatta, ettei tämäkään hallatar
kylmäisi ja pilaisi kukkia. =)




Tänään miulla on yksi kurssitentti. Ihan oikea.
Tuli kurssista mieleen Mymskä ja hänen bloginsa,
koska hänkin opiskelee tässä kaupungissa
-ja hänkin oli muutes haikaillut just tätä mukia. =)

Taika on niin ihana punaisena!
Mie näin sellaisen Hanin kanssa yhdessä paikassa yx
päivä ja kyselin Hanilta jotta toiskohan pukki mulle
tuollaisen jouluna. Käski puhua pukille. =)





.

Piipahdus

.



















Nyt kun lapsi on kipeä ja vuoteessa makaa
niin mie sain hetkeksi käsiini oman kamerani.
Piipahdin kuvauskeikalla. Ja apteekissa.
Ehkä pitää miettiä vakavasti SCD:tä?
Lueskelin kokemuksista tuolta...
Toin särky- ja flunssalääkettä tyttärellekin.












Paasikivenaukiolla patsasteli
tietenkin herra presidentti itse.



PS:
Wikipedian sivulta huomasin ja hämmästelin:
Paasikivi puhui suomen lisäksi viittä eri kieltä sujuvasti:
venäjää, ruotsia, ranskaa, saksaa ja latinaa.
Hatunnoston arvoista osata noin paljon kieliä... =)



.

Laakerinlehti tuoksuu

.

















Kohta saadaan herkkua.
Potut muusia varten ovat kiehumassa
ja karjalanpaisti on muhinut tuntikausia uunissa.
Odottaa rakasta saapuvaksi ralleista.

Ja toki kipsikäsitytärkin saa murkinaa.
Mietitään tässä, jotta miten ihmeessä
saadaan hänelle kouluun takki päälle...






Edit maanantai 8.9...:

Kipsikäsilapsi on niin flunssainenkin
ettei taida mennä kouluunsa.
Voi toista, pientä poloista,
kun kaikki onnettomuudet
iskivät yhtaikaa... =(




.

Villaa ympärille

.


Pakinaperjantaissa etsittiin lämpöä...

Syksy hiipii

Ihan hetki sitten
vielä oli kevät
Edes siihen
en ehtinyt mukaan
Vai ehtikö kukaan?
Herään tuulen ulvontaan
Nyt jo koivut kellastuu
On kadonneet tutut kukat
Kaivan kätköistään villasukat





-Una Reinman-


.

Yksikätisen haamun opisto

.

Ihailen aina ohikulkiessani tämän tutun talon profiilia, kaari-ikkunoita, pääsisäänkäyntiä ja muistelen aulan kaunista kirkkomaista holvia.

 

Rakennus on Lahden kansanopisto.

 

Lahden kansanopiston perustivat vuonna 1893 Lahden kauppalan ja lähiseudun kansanvalistustyöstä kiinnostuneet asukkaat. Opiston alkuperäisenä tarkoituksena oli lähiseutujen nuorison kasvattaminen valistuneiksi isänniksi ja emänniksi ja sivistyksen tarjoaminen myös niille nuorille, jotka halusivat teollistuviin kaupunkeihin töihin./Wikipedia

"Ensimäisen maailmansodan aikoihin 1915-1916 kansanopiston juhlasali toimi venäläisten sotilassairaalana, mutta opetus jatkui luokkatiloissa normaalisti.

Vuonna 1918 samainen juhlasali ja muutama luokkahuonekin otettiin punakaartin sairaalatiloiksi. Tuohon aikaan miesopiskelijat kukin valitsivat oman puolensa sodasta ja sairaalakäyttöön jäi oppilaiden vähetessä myös suuri keittiö ja muutama huone opettajilta.

19.4.1918 kansanopisto joutui saksalaisten haltuun ja seuraukset olivat murheellliset.

21.4 1918 rakennukseen osui 14 tykinammusta ja suuri määrä kiväärinkuulia.

1.5.1918 potilaat siirrettiin lähistölle perustettuun sotavankisairaalaan. Sen jälkeen saksalaiset (jälleen) valloittivat opiston tilat kuudeksi viikoksi. Opistolla toimi myös valtionrikosoikeuden osastoja saman vuoden lokakuun loppuun asti. 

 

Kuvia pääovelta eräältä kesältä. 

 

 

Seuraava sota toi 13.10.1939 opiskelijoiden sijaan opiston tiloihin 1500 reserviläistä upseereineen. Heidän läsnäolonsa jäi kuitenkin lyhyeksi sillä opisto sijaitsi lähellä rautatie- ja radioasemaa, joita usein pommitettiin, joten joukkio hylkäsi paikan. Opisto jäi puolustusvoimien käyttöön ja hetken ajan toiminta oli lähinnä jälkien korjaamista. Kunnes uudet sotilaat marssivat taloon.

Aivan vähän aikaa talo toimi opetuskäytössäkin, muuttuen jälleen sairaalaksi vuonna 1940 ja opettajat sanottiin irti. Sitkeät opettajat opettivat kuitenkin oppilaitaan muualle sijoitetuissa toimipisteissä, sodasta huolimatta 1940-1941. 
 
Kansanopistossa hoidettiin väliaikaissairaalatiloissa kymmeniä tuhansia potilaita. Tosin toimintakertomuksissa manattiin hissin puutetta, tilojen ahtautta ja sokkeloisuutta." /Arno Forsius/ Lahden kansanopisto sotien jaloissa
 

Ne samat pulmat siellä talossa olivat vielä 1997-1998 jolloin itse olen yhden lukuvuoden ajan käynyt tuota oppilaitosta, opiskellen journalismia.

Tiloissa on edelleen huonemajoitusta pitkänmatkan oppilaille. Kesäaikaan majoitustilat toimivat hostellina.

Opettajat kertoivat meille kummitusjuttuja korkeasta tornihuoneesta. Siellä kuulemma kummittelee yksikätinen lääkäri sotien ajoilta. Se oli pelotellut monia oppilaita vuosien aikana. Kukaan meidän luokkamme oppilaista ei ollut kuitenkaan nähnyt valittaen vaeltavaa hahmoa. 

-Olisi pitänyt itse yöpyä siellä joskus. Miehän olen niin herkkä... 

-Liiankin herkkä. 

 

 

 

Lahden kansanopiston pääoven 

ajatuksia herättävä kyltti. 

 

 

Kansanopisto kuvattuna läheisen Lahden Kaupunginsairaalan Betonikukkien koristamalta pääoven aukealta. Noiden yläkerran kauniiden kaari-ikkunoiden takana on istuttu monet oppitunnit.

- Usein katsellen ulos ikkunasta, toivoen olevani jossain muualla. Olinhan kolmen pienen lapsen yksinhuoltaja...
 

Ei meille oppilaille näin selkeästi tämän talon sotia hipovaa historiaa kerrottu. (Eikä minulla ollut silloin vielä nettiä.)

 

Emme tienneet juhlasalissa joulu- ja kevätjuhlia viettäessämme, että siellä on maannut aikanaan tuhansia sotien runtelemia tuskissaan... Vain siitä yhdestä haamusta meille kerrottiin, vaikka heitä meni siellä useita...  
 

 

 

Lähteet:

- Arno Forsius/ Lahden kansanopisto sotien jaloissa vuosina 1915–1918 ja 1939–1946

- Lahden kansanopisto Wikipedia 

 

 

 

PS:

Lahden kansanopiston teatterilinjan ovat käyneet mm; Eppu Salminen, Kai Tanner, Tommi Korpela, Hannu-Pekka Björkman, Maria Veitola, Susa Saukko, Harri Nousiainen, Hanna Raiskinmäki, Krista Kosonen, Armi Toivanen sekä Ari-Kyösti Seppo.

Edit: 

Yle uutiset 27.11.2015: Lahden kansanopisto luopuu historiallisesta päärakennuksestaan.
"Lahden kansanopisto joutuu rahapulassa myymään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan päärakennuksensa. Rehtorin mukaan myyntipäätös on kipeä, mutta se voi pelastaa opiston talouden...."  =(

 

Ylin kuva: Lahden kansanopisto/
Päärakennukselle uusi omistaja 2017

 

 

 

 

 

 

 

Itikoiden iltatanssi

.















Vielä ne kokoontuvat
Itikat
Viimeisiä kertojaan
yhdessä tanssimaan
Syysvalssiaan




-Una Reinman-




-Ja minä en unta saa.
Mitä sitä turhaan
enää menis nukkumaan
kun kello soi kuudelta...

Tilaus

.


Nyt tekis hyvää
yksi alkoholiton Irish Coffee.
Ilman kermaa.
Maidolla. =)




(Opittu tyttäreltäni Nunnukalta. =) )


.

Nukkasarvia

.

Senecio cineraria
















Ajattelin pysytellä kasvien haavemaailmassa.
Siellä on vähemmän huolia kuin real life'ssa. =)
Todellisuudessa minulla on kohta jo kiire lähteä
asioilleni, mutta ihan hetki vielä haavemaailmassa,
please...


Tänä kesänä näin monissa kaupungin puutarhurien
istutuksissa hopealehteä, eli hopeavillakkoa.
Kutsutaan myös nimellä tuhkaruoho. Aiemmin se
oli lähinnä hautausmaakukka mutta nyt se on
levinnyt syysistutuksiin ja kukkapenkkeihinkin.

Mutta kuka oli selvillä, että kyseessä on kaksivuotinen
kasvi, joka kukkii keltaisin kukin toisena elinvuotenaan?
Ei siis kannata repiä sitä pois, vaan pitää odottaa
kukkaa pientä kukkivaa...

Hauskat, nukkaiset, pehmeän näköiset nuo sen
hirven/poronsarvimaiset lehdet läheltä katsottuna...
Lumisarvet? =)



PS:
Joka kerta, kun postaan jonkun kukan tänne
sivuilleni, rakennan mielikuvituksessani sitä
omaa, unelmieni haavepuutarhaa.
Oma puutarha olisi niin rakas...





.

Eräs tuttu rohtoheinä

.


Achillea millefolium















Joku voi näyttää kauempaa tylsältä.
Mielenkiinnottomalta.
Mutta lähempää tarkasteltuna
erittäin upealta.
Niin kuin tämä siankärsämön kukkakin...
Oikeasti se on kaunis.















Kuka ihme sillekin niin hassun nimen antoi?
Sitä tosin nimitetään siankärsäheinäksi,
akantupakiksi, mäntäpääksi ja aivastusruohoksi.
(Viimonen kai siksi että se aiheuttaa herkillä
allergisia oireita.)
Olisiko kyseessä taas rakas lapsi, jolla jne...?

Ennen uskottiin että siankärsämöteevesi
edistää hiusten kasvua.
Entä jos on jo ihan kalju?
Pukkaako tuolla teevedellä uutta tukkaa?
Entä pitääkö se tee juoda vai kaataa päähänsä...? =)






.