Vuosi vaihtui

Vuosi vaihtui sumuisessa kaupungissa...





















Toisten rahat siellä lentelevät savuna ilmaan... ;D

Erakko murtautuu kuorestaan...

Olimme eilen koko perheen kera kylässä
eräässä ihanassa kyläpaikassa!

Kaikki viehätti silmää... =)

Kiitos kyläpaikan emännälle ja isännälle kovastipaljon!

Viime aikoina olen käynyt kylässä monessakin aivan
ihanassa kyläpaikassa...

-Emmää sit enää taida niin erakko ollakaan! ;D





Onnea tämänkin blogin kautta vuoden vaihtumiselle
ja uudenvuoden vastaanottajaisille kullekin.

Meillä taidetaan raketteja katsella turvallisesti ikkunasta
tai parvekkeelta.







*omaa niin karmeita lapsuudenkokemuksia
uudenvuodenraketeista, ettei koskaan osta raketteja...* =)

Hyvvee uutta vuotta

Mie aijon kohottaa
(ruokakaupan)
kuohuviiniä
lasillisen uuden 2007 vuoden kunniaksi.
Tasan kello 24 nostan maljan teille
kaikille virtuaalisesti.

Miten sinä juhlit?


Edit:
Varokaa sitten nakkiähkyä! =D

Josh...

Eilen, jouluaattona, tuli MTV3:lta Jim Carreyn tähdittämä, Ron Howardin satuleffa Grinch, joka varasti joulun. Sen olen joskus kerran aiemminkin nähnyt ja herättelin henkiin leffan iki-ihanan tunnusmusiikin toisen blogini joulukalenterinluukku 10:ssä, eli Faith Hillin esittämän; Where are you Christmas.

Keräännyimme kaikki katsomaan eilen leffaa.

Jossain vaiheessa kylän pikkutyttö Cindy Lou Who (Taylor Momsen) alkaa ihmetellä miksi Grinch on ilkeä, ja miksi hän ei asu kylässä muiden kanssa ja hän saa kuulla Grinchin syntymästä ja lapsuudesta ja tapahtumista, jotka tekivät Grinchistä erakon, joka vihaa joulua...
Elokuvan takaumissa Grinchiä lapsena esitti pienikokoinen, lapsenomainen näyttelijä...

Kun hän nauroi, havahduin: tuon tarttuvan naurun olen kuullut ennenkin. Ja hänen kasvonsa... Grich-meikin altakin näkyivät kauniit sielukkaat silmät ja
kasvot joissa oli jotain tuttua...
-Sehän on Timmy, mie huudahdin.
Ja puheääni varmisti asian. Sen täytyy olla Timmy! Ja kesken elokuvan piti varmistaa asia netistä: Passions-haku toi heti esiin Tabithan ja hänen Timmynsä, eli Josh Ryan Evansin.

Löysinkin hänestä jopa suomeksi tietoa Wikipediasta.
Josh Ryan Evans kärsi akondoplasiasta, eli lyhytkasvuisuusoireyhtymästä

Josh näkyi tosiaan Suomessakin jonkin aikaa amerikkalaissarja Passionsissa "Timmyn" roolissa, joka oli Tabitha noidan elävä nukke. Hän oli sarjassa mukana kaikkiaan nelisen vuotta. Joshin Timmy-hahmo kuoli Passions-sarjassa.

"Timmy kuoli, jättäen jälkeensä surevan Tabithan.
Mutta viimeisenä hyvänä tekona Timmyn sydän meni Charitylle.
Timmyn sydämen avulla Charity selvisi hengissä."

(Näitä jaksoja ei Suomessa näytetty,
vaan sarja lopetettiin meillä jo paljon aiemmin...)

Muutaman päivien kuluttua Josh Ryan Evans itse, oikeassa elämässään,
kuoli leikkauksessa syntyneisiin komplikaatioihin elokuussa 2002... =(






Voi Josh...

Ihanaa joulunaikaa kaikille!

Muistakaa iloita.
Muistakaa levätä.
Muistakaa,
ettei kaiken tarvitse olla
täydellistä,
edes jouluna.


-Una Reinman-

Kuva: www.freetime.dk

Minut on haastettu!

 

 

 

 

Eräs bloggaaja haastoi miut kertomaan, mistä blogini on saanut nimensä... Hmmm... Olen aina ollut sellainen haihattelija. Haaveilija... Runojen ja tarinoiden väsääjä... Olen elänyt mieluusti ulkopuolella ruumiistani, kirjojen sivuilla, toisissa elämissä, tai elokuvien hahmojen kautta... Eino Leinon runot tietenkin ovat sydäntä lähellä... Varsinkin Vesa-Matti Loirin esittäminä. =) Elegiassahan Hallatar haastaa.. Ja ehkäpä Hallatar-nimi kuvaa mua: olen rönsyilevä niin ajatuksissani kuin teoissani ja toooooosi jäätävä ja kylmä tyyppi... ;D Haastan kaikki halukkaat kertomaan, mistä heidän bloginsa nimi tulee... Nappaa siis haaste ja kommentoi miulle... =)

 

 

 

 

Epäonnistunut?

Valokuvatorstain viime viikon aiheena
oli epäonnistunut...





Nämä pupukaverukset
olen onnistunut
kuvaamaan
epäonnistuneesti.
Muunmuassa...



On niitä muitakin...
Esmes tua alempana olevakin...

Voi hellanlettas!

Nunnukan koulukaveri kertoi tyttärelleni eilen, ettei ollut saanut nukuttua koko edellisenä yönä, kun hän oli muistellut mun leipomia korvapuusteja ja niiden makua... 

-Mulla on ikävä teidän äitin pullia!  

=D

(((((Ihana lapsi!)))))


Niinpä lähetin hänelle Nunnukan mukana, sunnuntaina vieraitamme varten leipomiani pullia. 
Ovat tällä kertaa vaniljapullia, mukana kirsikkaa, kanelia ja rusinoita...

Väsäilyä...

Tällaisen sydänrisukranssin väsäsin eilen...





















Lähikuva sydänkranssista.
Punaiset helmet ovat kuin kypsiä
punaisia viinimarjoja.


Olen vuosi sitten saanut tuon helminauhan ystävältäni Leenalta.













Idea kranssiin tuli tuolta, hiukan mukaeltuna...

Sunnuntaiaamuna Vesijärven rannalla

Kuuraa syksynlehdissä....

Rantaa aamuauringossa.

Kaislat huurussa, auringon kilossa.

Uteliaat sorsat tulivat koko ajan kurkkimaan,
onko meillä niille ruokaa.

Jäätä rannassa...