Lasten lintuviikko, 13-18.5.2019, on lintutapahtuma kouluille, päiväkodeille, perheille ja muille lapsiryhmille. Tapahtuman tarkoituksena on tutustua lintuihin ja lintuharrastukseen etsimällä merkkejä lintujen pesinnästä. Kannustamme kaikkia lapsiryhmiä lähtemään linturetkelle, osaamisesta riippumatta!
- Koululuokka voi osallistua myös kansainvälisenä Ulkoluokkapäivänä 23.5.
Lasten lintuviikon retkellä ei tarvitse tunnistaa lintulajeja, vaan yhdessä havainnoidaan mitä linnut tekevät. Löytyykö pesinnän merkkejä? Lintujen pesintä kiehtoo sekä lapsia että aikuisia, ja pesinnän merkkien etsimisen voi ajatella vaikkapa hauskana salapoliisileikkinä. Tapahtuma on maksuton ja ikärajaton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.
Toukokuun lopulla monien lintujen pesimäaika on parhaimmillaan, ja lintuja on helppo nähdä ja kuulla kaikissa ympäristöissä. Retkelle voi siis lähteä minne vain, kuten puutarhaan, lähimetsään, joen rantaan tai vaikka vain koulun pihalle.Tarjolla on runsaasti maksutonta materiaalia ryhmänvetäjän tueksi.Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja!Lasten lintuviikkoa on järjestetty vuodesta 2004 alkaen. Vuosittain tapahtumaan osallistuu useita tuhansia lapsia ja aikuisia.
Mitä pesinnän merkkejä etsitään?
Ei haittaa, vaikka et löytäisi yhtään pesää. Monenlaisia
pesinnän merkkejä voi löytää, vaikka ei olisi
lähelläkään pesää:
- Lintu hakee tai kantaa pesämateriaalia
- (esim. oksa, heinä, sammal).
- Lintu rakentaa pesää (esim. tikka hakkaa koloa).
- Lintu varoittelee tai hyökkäilee kohti petoa (esim. varista).
- Lintu menee usein mahdolliseen pesäpaikkaan
- (esim. räystään alle).
- Lintu kantaa ruokaa (esim. toukkia).
- Lintu hautoo pesässä (istuu paikoillaan)
- Pesä tai pönttö, josta kuuluu poikasten ääniä.
- Poikasia, jotka ovat jo lähteneet pesästä.
Pesinnän merkkejä voi etsiä ja löytää,vaikkei tunnistaisi yhtään lintulajia!Katso lisätietoja materiaaleista.Tapahtuman järjestävät yhteistyössä BirdLife Suomija Luonto-Liitto.
Tänään on myös
Kukan päivä
Kukanpäivä eli Flooran päivä 13. 5. on ollut Suomessa perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä. Helsingissä ylioppilaat kokoontuivat 1800-luvulla kukanpäivänä Kumtähden kentälle nykyiseen Kumpulaan.
Erityisen merkityksen kokoontuminen sai vuonna 1848, jolloin tapahtumassa esitettiin J. L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu ensimmäisen kerran. Sillä oli suuri merkitys kansallisen heräämisen kannalta, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.
Myöhemmin kukanpäivän merkitys opiskelijoiden juhlana on vähentynyt vapun tultua ylioppilaiden huomattavimmaksi juhlapäiväksi, mutta viime aikoina perinnettä on yritetty herätellä uudelleen henkiin.
Vuonna 1998 Maamme-laulun 150-vuotispäivän kunniaksi kukanpäivänä toimeenpantiin yleinen liputus. /Wikipedia
PS: Maamme-laulu on nyt siis 171-vuotias!
Saman teeman alla on SOSTE:n
eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n
Kukan päivä
– ihmisten yhteyden päivä,
Liikuta minua -päivä
Kukanpäivä eli Flooran päivä 13. 5. on ollut Suomessa perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä. Helsingissä ylioppilaat kokoontuivat 1800-luvulla kukanpäivänä Kumtähden kentälle nykyiseen Kumpulaan.
Erityisen merkityksen kokoontuminen sai vuonna 1848, jolloin tapahtumassa esitettiin J. L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu ensimmäisen kerran. Sillä oli suuri merkitys kansallisen heräämisen kannalta, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.
Myöhemmin kukanpäivän merkitys opiskelijoiden juhlana on vähentynyt vapun tultua ylioppilaiden huomattavimmaksi juhlapäiväksi, mutta viime aikoina perinnettä on yritetty herätellä uudelleen henkiin.
Vuonna 1998 Maamme-laulun 150-vuotispäivän kunniaksi kukanpäivänä toimeenpantiin yleinen liputus. /Wikipedia
PS: Maamme-laulu on nyt siis 171-vuotias!
Saman teeman alla on SOSTE:n
eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n
Kukan päivä
– ihmisten yhteyden päivä,
Liikuta minua -päivä
