Maailman merenkulku- ja vesikauhupäivä

Ensimmäisen kerran ihmisten tiedetään ylittäneen merialueita veneellä, kun austronesialaiset saapuivat Tyynenmeren saarille 4000 eaa.-2500 eaa. He levittäytyivät myös Intian valtamerelle. Heistä polveutuvat polynesialaiset löysivät Havaijin 400 jaa., Uuden-Seelannin 1200-luvulla ja Chathamsaaret 1500-luvulla.

 Tänään on Maailman merenkulkupäivä 

Tänään on myös Maailman vesikauhupäivä. 

Vesikauhu, raivotauti, lat. rabies ja kreikaksi lyssa tai hydrofobia) on virusinfektio, joka johtaa aivotulehdukseen. Rokottamattomilla ihmisillä vesikauhu johtaa lähes varmasti kuolemaan, ellei virukselle altistunut henkilö saa rokotusta ennen oireiden puhkeamista. 

Nimensä vesikauhu on saanut siitä, että jokainen yritys juoda vettä tai muuta nestettä aiheuttaa nielun lihaksissa erittäin kivuliaan kouristuksen. Tähän on syynä nielun lihashermoston lamaantuminen, jonka takia nestemäinen ravinto voi joutua henkitorveen ja synnyttää voimakkaan oksennusrefleksin. Myös syljen nieleminen käy mahdottomaksi, mistä johtuu raivotautisille koirille tyypillinen "vaahtosuu".

 Jos taudinkulkua ei estetä rokottamisella heti pureman jälkeen, kuolema on melkein varma jonkin ajan kuluessa oireiden alkamisesta. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että pieni, mutta merkittävä osuus vesikauhuun sairastuneista selviää taudista.

Vesikauhu on yksi maailman pelätyimpiä ja vaikeimpia sairauksia. Ennen oireiden puhkeamista tauti voidaan estää rokotteilla ja seerumeilla. Jo puhjenneesta vesikauhusta parantuminen on hyvin harvinaista

 ilman rokotusta. 

Vesikauhun itämisaika vaihtelee muutamasta päivästä kuukausiin – aikaan vaikuttaa merkittävästi se, kuinka lähellä aivoja puremakohta on.  

Vesikauhu siirtyy ihmiseen sairaan eläimen pureman välityksellä. Myös muu kontakti sairaan eläimen sylkeen aiheuttaa tautiriskin, koska virus voi esimerkiksi joutua ihmisen elimistöön silmien limakalvojen kautta eläimen nuollessa ihmisen kasvoja. 

Koirat, kissat, hevoset, ketut ja lepakot sekä muiden muassa näätäeläimet voivat sairastua ja näin levittää tautia. Jyrsijät eivät kuitenkaan korkeamman ruumiinlämpönsä takia ole yhtä herkkiä raivotautivirukselle. Tyypillisimmin virus leviää lihansyöjäeläimissä, mutta myös hevoset ja naudat voivat saada tartunnan. 

 Raivotautisen eläimen syljessä elävä virus pääsee pureman synnyttämästä haavasta ihmisen vereen. Virus kulkeutuu uhrin hermoja pitkin aivoihin Aivoihin ehtineen viruksen aiheuttamat oireet ovat lihasjäykkyys, kouristelut, ärtyvyys, tajunnan häiriöt ja raivonpuuskat. Tavallisimmin vesikauhu mielletään nimenomaan raivoisuutena, mutta hermoston lamaantuminen voi johtaa myös apaattiseen, passiiviseen tilaan.  

Vesikauhurokotteen kehittäminen oli modernin tieteen suuria sankaritarinoita. Rokotteen kehitti 1880-luvun alkupuolella ranskalainen tiedemies Louis Pasteur.

Vesikauhu on melko yleinen tauti monissa kehitysmaissa. Alueilla, joilla hygienia on huono, lääkintäpalvelut kaukana ja paljon eläimiä irrallaan, vesikauhu on nykyäänkin melko merkittävä kuolinsyy. 

Kuolemaan johtavia vesikauhutapauksia esiintyy vuosittain noin 50 000–100 000, erityisesti Aasiassa ja Afrikassa, ja ehkäisevää hoitoa annetaan noin 10 miljoonalle ihmiselle vuosittain. 

 Nyt on myös Kysy tyhmä kysymys -päivä, 
Kansainvälinen oikeus tietää -päivä,
sekä Halaa kasvissyöjää -päivä.