6.10.2014
Jäinen puutarha
Labels:
Ihan pihalla,
Kotipuutarha,
Kukkien kasvatusta,
Lokakuu,
Pakkanen,
Slowlife,
Syksy,
Talven odotusta
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Kauniit on kukat jäisinäkin :)
Niin, mutta kun kun jäätyneet kukat jälleen sulavat, ne eivät ole enää kovinkaan kauniita, vaan puutarhurin pitää leikata ne suru silmissään ja kuskata tunkiolle... <3
Todella kauniita!
Voi kiitos Anna. ♥ ♥ ♥ ♥ ♥
No mutta, onpas ollut viileä yö.
On ollut, muutama tällainen ja ne pakkaset tappoivat sen syysvuokon jota kukkivaksi niin odottelin...
Hienoja kuvia :)
Niin se vain on syksy jo pitkällä kun tuollaisia kuvia saa otettua..
❤
I love that first image!!
Yhank You Dear Judy. ♥
Lähetä kommentti