Translate

1.10.2014

Ei koskaan lakastu


.•♥•.¸¸. ¸¸.•♥•. 



Sarjassamme todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää:
Toinen pikkuveljeni Mikanen,
joka ei muutama vuosi sitten 
edes tiennyt minun olevan isosiskonsa, 
 ja puolisonsa Jaanuska kävivät luonamme hiljattain 
vähän niin kuin tuparihäiden rääppiäisissä 
ja toivat mukanaan Jaanuskan virkkaaman hauskan kasvavan 
kasvin, joka ei koskaan lakastu.

Kiitos Pikkuveikka ja puolisonsa
kun olette olemassa
minunkin maailmassa.


.•♥•.¸¸. ¸¸.•♥•. 




11 kommenttia:

arleena kirjoitti...

Kaunis ja hieno DIY-tuliainen

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Ihana :)

Susanna Hietanen kirjoitti...

Ihanaa, että on läheisiä ihmisiä. Ja ihana lahja!

Anonyymi kirjoitti...

Ihmeellistä! Miksi hän ei tienny Sinusta? Mite noin voi tapahtua?

t Sini

Hallatarinoita kirjoitti...

Niinpä... Sitä pitäisi kysyä sen suvun ihmisiltä.... Miksi? Minäkin haluaisin tietää....

Hallatarinoita kirjoitti...

Anonyymi kirjoitti...

Aamukaffekuppose kans tuli kattoo onks tääll vastauksii. Olis mielekiintosta lukkee enemmänki täst tarinast.

Terveiset turkkusest!

t:Sini

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihanin tuparilahja ikinä.

Hallatarinoita kirjoitti...

Kiitokset turkuun Sini. Noh, ehkä joskus... =)

Hallatarinoita kirjoitti...

Kiitos. No se on, mutta tuolla edellä on mainittu muitakin ihania lahjuksia. =) Kaikki olivat ihania. <3

Hallatarinoita kirjoitti...

Oikeastaan ihaninta oli se, että kukin saapui paikalle... <3 Joko sitten sinä päivänä tai jonakin muuna... <3 Emme me lahjuksia odotelleetkaan koska siksi jätimme kertomatta häistä etteivät ihmiset köyhtyisi häälahjusten vuoksi ja meidän vuoksemme... <3