Tämä maailma
on tässä tänään
Ehkä poissa huomenna
Joskus kaikki
on hiuskarvan varassa
-Una Reinman-
2.2.2012
Tilapäinen...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Näin se Una on: seuraavasta hetkestä emme tiedä mitään...
Näin on, tässä ja nyt.
Täyttä joka sana. Kun vain aina muistas... Kaunista <3
.. tai askeleen päässä.
Juuri niin.
Onneksi emme tiedä miten lähellä on loppu.
Kiitos
Pappilan Mummolle
Sylville
Taikalle
Aamulle
ja Arleenalle
<3<3<3<3<3
Tunnelmaa.... hetkessä, joka jo katosi.
Kiirepakolainen
Niin...
Kaikki hetket ovat tärkeitä. <3
Myös puun vaatetus on väliaikaista, kaunis kuva!
Elämä opettaa, että kaikki voi muuttua hetkessä. Osuva runo ja kaunis talvinen kuva!
Näin se menee, Elegia. =)
Onnenpuuphotoblog,
miekin huomasin kipeästi sellaisen seikan tässä viime viikolla ja siitä tuo runonen oikeastaan syntyi...
Tuossa ylempänä on hiukan tarinaa...
Lähetä kommentti