30.3.2011
Puiden oksien takana
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Herkän kaunista ♥
Una, kuvat on kauniit, mutta valitettavasti liian talvisia...noh...sinä tiedät mun kaipuuni...
Kiva tunnelma, taikaista.
minäkin jo haluan nähdä vihreyttä..
Utuinen niemi, siellä voi olla sampo piilossa :)
Kiitos
Seijastiina
Tuija
Hannele
Hanne
ja Isopeikkonen
*niijaa*
Lähetä kommentti