Oudoilla ovilla

...








Kenen käsi ensimmäiseksi 
kopautti oveen kolmesti 
Kuka oven avasi 
toisen kättä kätteli 
Ken sormia suuteli 
Jäikö muukalaiseksi 
Muuttuiko tutuksi rakkaaksi 

- Una Reinman 



 
Minun mieltäni yhä kiehtovat nämä erään etelänreissun mystiset ja aikalailla karmivatkin ovenkolkuttimet. 
Herättivät sekä kylmiä väreitä että ihastusta. 




...




Kommentit

kiirepakolainen sanoi…
Oooh, onpas herkkä ovenkolkutin. Runosi kertoi kaiken!
Rita A sanoi…
Huh kun oiken karmii tuo kuva. Totisesti "vieras" ja "outo" heräävät siinä henkiin.

Runonsäkeesi sen sijaan tuovat minulle erilaiset tunnelmat; kiinnostus herää, ajatukset alkavat askarrella...
Kiki sanoi…
Upeita ja ajatuksia herättäviä, sekä ovenkoriste että runosi.
pappilan mummo sanoi…
Onpa erikoinen ovenkolkutin
Maria sanoi…
Hyvin keksiliäs runo omaperäisen ovenkolkuttimen rinnalla. :)
savisuti sanoi…
Kolkutin on erikoinen mutta tuollaisen voisin ottaa vaikka omaan oveeni. Runon tarina on ihana!
aino sanoi…
Mielenkiintoinen kuva, hieman jännäkin on tuo ovenkahva. Kaunista pohdintaa.
Elegia sanoi…
Siinäpä onkin elegantti kolkutin! Jos haluaisin oveeni kolkuttimen, niin ehdottomasti tuollaisen.
vilukissi sanoi…
Kaunista, kaikkineen.
Tarjuska sanoi…
Ihana ovenkolkutin ja tekisipä itsenikin mieli astua tuosta salaperäisen oudosta ovesta sisään. :) Runosi on tosi ihana. :)
SusuPetal sanoi…
Hui, vähän pelottava kolkutin mielestäni.
arleena sanoi…
Kaunis yksityiskohta ovessa. Noin se runon tarina etenee ja loppu on salaisuus
Pankin talkkari sanoi…
Tuohon en uskaltaisi koskea - karmiva ovenripa!
Mutta runo on hieno, ja tuo ripaan jopa vähän sympaattisuutta..
-maiju- sanoi…
Jopa on erikoinen! Hassunhauska. Vois tuota kyllä pelästyäkin.
Helinä Hukka sanoi…
Jo pikaisella kierroksella kuvasi outo kolkutin vai ovenripa hätkähdytti. Tyylikäs ja samalla säikäyttävä, Aivankuin kummitus avaisi täällä tulijalle oven
Mk sanoi…
Outo tosiaan!
Oudolla ovella jännittäisi muutenkin, saati sitten tuommoisen edessä.
erikeeper sanoi…
Vaikuttava kolkutin teillä! Mä haluan myös tuommoisen...
isopeikko sanoi…
Ompa pelottava. Peikko ei kyllä uskaltaisi koskea.
Kutuharju sanoi…
Oh, mitä jos tuo tarttuukin käteen kun yrittää sillä kopauttaa --
sylvi sanoi…
Johan on kahva, päivää, päivää.
Kiitokset teille

Kiirepakolainen
Rita
Kiki
Pappilan Mummo
Maria
Savisuti
Aino
Elegia
Vilukissi
Tarjuska
SusuPetal
Arleena
Pankin talkkari
Maiju
Helinä Hukka
MK
Erikeeper
Isopeikko
Kutuharju
Sylvi

Hauskaa oli huomata miten ovenkolkutin jakoi tasaisesti mielipiteitä siitä pitävien ja siitä kauhistuvien kesken. =)

Näin tämän oven ja sen kolkuttimen syksyllä reissullamme Mallorcalla Palman vanhassa kaupungissa.
Minusta se oli erittäin mielenkiintoinen ovi, kuten monet ovet ovat.

PS: Miekään en hipaissutkaan kolkutinta. =) Mistä sen tietää vaikka olisi käynyt kuten Kutis tuossa pohti... ;D
PS:
Kuten avaimenreijästä saattaa päätelläkin, kolkutin oli siron naisen käden kokoinen... =)
Rita A sanoi…
Una, sain juuri runokirjasi :)

Hurmaavat kuvat ja ihastuttava nauhakirjanmerkki, joka merkkaa ekaa runoa ja puhuu minulle Unan sanoilla: "sormenpäittesi kosketus hento..."

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ SINULLEKIN - Rita -
Kiitos Rita-pieni!

Ihanaa Rita, jos tykästyit niihin... =)

OLen onnellinen jos saan tuottaa toisille iloa.

*hymyilee nyt iloisena*
aimarii sanoi…
Entä, jos ei tietäisi tuosta ovikolkuttimesta ja pimeässä ottaisi siitä kiinni ja tuntisi sormet omissaan?
Runo on just eikä melkein kolkuttimen kanssa.
Sininen sanoi…
Ja käsi kädessä kolkutan taloon autioon - ja se minua niin ravistaa.
Judy sanoi…
What a beautiful door handle! I wonder if the key matches it?
helanes sanoi…
Eihän sitä aina tiedä, mitä minkin oven takana. Kannattiko edes kolkuttaa?
mehtäsielu sanoi…
Huh, ensin pelästyin, sitten ihastuin kuvaan. Täyskymmpi haasteeseen. Hieno runosi haastaa pohtimaan pidempäänkin.
Aivan Aimarii... =)

Sininen, tämä käsi voisikin vähän ravistaa... ? =)


Judy, I think it's somebodys door and the key must matches. =)
The door was in Palma of Mallorca at september...


Helanes, mie en kolkuttanut. =)


Mehtäsielu,
kuvasin tuolla reissulla paljon ovia, kolkuttimia, ikkunanluukkuja ja parvekkeita.
Kaikki niin erialisia kuin meillä täällä kylmässä Pohjolasa.
Ei meillä ole oikeastaan edes kolkutinperinnettä, kun kaikilla on ovikellot... =)
kaari3 sanoi…
Kaunis kokonaisuus, herkkä runo ja kaunis kolkutin.
Aivan hurmaava kolkutin. Suloinen runo.
Hyvä sana-kuva yhdistelmä.
jip sanoi…
Sinä teet kaikesta taidetta
Voi kiitos Kaari3,
Tanssiva Harmaa Pantteri,
Harmaasusi
sekä Jip, (miten kauniisti sanottu!!=) )

Nuo torstaiblogit
saavat aikaa tällaista.
Ajatuksia
ja kuvia muistoista. =)
Ritva sanoi…
Harkittu kokonaisuus... kaunis runo ja persoonallinen kolkutin.Itsekin seuraan ja kuvaan ovia... moista ei ole tullut vastaan
Nukke sanoi…
Ompas kaunis aihe kuvaan !! ja teksti sopii siihen erittäin hyvin ja otsikko oudoilla ovilla !
Ari sanoi…
Varsin hyvä oivallus jota hieno kuva tukee ajatuksella sekä huumorilla! hienoa Una!
arleena sanoi…
Kaunis kolkutin. Upea runo.
Anonyymi sanoi…
Kaunis kolkutin, kuvaan sopiva hieno runo!
Kiitos Ritva,
Nukke,
Ari,
Arleena
sekä Miiwii. =)

Toivon joskus pääseväni uudelleen katsomaan tätäkin kolkutinta. =)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syötävät kukat

Oikeasti vaaralliset kasvit

Ei saa leikkiä raparperin lehdillä