Ovenpielessä jäinen sydän

Sydämellistä helmi- ja maaliskuun vaihdetta.

-Älä palelluta itseäsi.

                                                      *halaus*

...

Joku

...

Joku on tästä hiihtänyt
Perässähiihtäjät eksyttänyt
Minne lienee päätynyt

...

Suloista sadetta

Olipa kaunista katsella, kun yöllä puiden oksiin pakastunut lumi leijaili hiljaa iltapäivällä aurigonpaisteessa alas maahan. Se oli sellaista suloista lumisadetta.

...








Sain Sylviltä tämän hienon tunnustuksen, kiitos Sylvi! =)
Tunnustuksen mukana oli muutama kysymys ja ohjeet: 


1. Milloin aloitit blogisi?
Olen kirjoittanut eri blogeja jo vuosia, osa blogeista on jo kuopattu unholaan. Tätä blogia olen kirjoittanut näköjään tasan kuusi vuotta tänään. =) 


2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Päiväkirjamaisia merkintöjä taitaa olla suurin osa, sekä kuvia ja rakkauttani luontoon...

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
En tiedä onko blogissani mitään erityistä... Se on miun näköiseni estradi. =)

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Tosielämässä olen aikamoinen erakko, mutta virtuaalimaailmassa on ihanaa kokea ympärillä olevan ystäviä, eli muita bloggaajia ja kommentoijia...


5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Kuvani saisivat olla kauniimpia...


Ohjeen mukaan tätä tunnustusta jatketaan viiteen blogiin,
mutta tämän saavat ottaa tästä mukaansa he, ketkä haluavat... Olkaatten hyvät.

Valo

 Aurinko häikäisee hangilla 

valoisina päivinä...

Kevätauringon varjot ovat kovin pitkiä... 

 

Odotan luonnon
heräävän syväunestaan henkiin
Odotus tuo toivoa
olemukseen jäiseenkin

On vielä jäähuurussa sydänkin 

-Una Reinman- 

...

Kevät on tuolla jossakin

 ...

Kaupoissa kevät kurkistaa 

jo kukkaruukuista...

Kaunista ja suloista uutta vihreää... 

Omista joulukukissa olleista sammalista 

voi kasata rautalangan avulla vihreän sydämen... 

PS:

Ensi kuusta alkaen meillä on yksi huone Pikkukodista multapurkkien valloittama. =)

...

Kylmyys jatkuu

...

Linnunpönttö on vielä autiona. 

Odottaen asukkaita.

Puistojen penkit kaipaavat istujia. 

Minä kaihoan lämmintä ja kevättä...

Alan ymmärtää heitä,
jotka syksyllä lähtevät muualle,
jonnekin lämpimään,
palatakseen keväällä tänne takaisin...




...

Rakas

Rakkautemme kohde muuttuu kasvumme myötä.
On aikoja, jolloin nallukka on monelle rakas,
tai sitten jokin muu lelu...
Mikä oli Sinun rakkain lelusi lapsena? 
Se, joka lohdutti kun muu maailma murjoi...? 






Mustaa ja valkoista etsi maanantaina rakasta. 

Sinistä ja valkoista

 ...

Pihamaan tunnelmia. Kylmiä sellaisia. 

Taivaalla on kuu ja kuun alla puu... 

Pakkasta on -22 astetta. 

Kettu Repolaistakin voi palella.
Ketun jokunen askel poikkeaa
suorasta askelrivistä.
Olisiko sillä tassu kipeä?
Eikä kukaan hiero sen, valkohäntäisen,
kylmien tassujen anturoihin vahaa...

...

Oudoilla ovilla

...

























Kenen käsi ensimmäiseksi 
kopautti oveen kolmesti?
Kuka oven avasi 
toisen kättä kätteli? 
Ken avaajan sormia suuteli?
Jäikö muukalaiseksi?
Muuttuiko tutuksi rakkaaksi?


Runo- ja Valokuvatorstaissa ollaan
tänään Vierailla poluilla, oudoilla ovilla. 

PS: 
Tämän postauksen liitän myös uudeksi, haastenro 250
kuvaksi/runoksi, koska miun mieltäni yhä kiehtovat nämä 
erään etelänreissun mystiset ja aikalailla karmivatkin ovenkolkuttimet... 
Kuva sinänsä herätti sekä kylmiä väreitä että ihastusta. 
-Kuva sitäpaitsi on kaukaa haetuin kuvani 
koko torstaiblogiosallistumisteni historiassa... =)

...

Lunta

 ...

Minusta tuntuu, etten ole suuri talven ystävä.
Talvi ja lumipeite saavat minussa aikaan
vain karhumaisen reaktion kääriytyä piiloon
ja nukkua talviunta.
Lunta...
Unta...
Mmm...

Sinisiä sunnuntaihetkisiä

Olkoon päiväsi tänään runollinen

 ... 

Päivitetyt jääkuvat muutaman vuoden takaa
Lahden Vesijärven rannalta somistakoot tätä
kansallisrunoilijamme syntymän vuosipäivää. 


Johan Ludvik Runeberg 5.2.1804-6.5.1877

...

Kukkia mielessä

♥♥♥

Hetkinen vielä valkoisen joulutähden...

...tunnelmissa... 

...

Kevään ennustuksia

 ...

Mamani luona ihailin hänen kevättä ennustavia keltaisia tulppaanejaan
niin tutun kotoisasti keittiön pöydällä maljakossa kukoistavia...


...