...
♥
♥
Tuokioita
25.11.2010
Ulkona syömässä
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Ai vinkki vinkki?
Juu, vink-vink Helena. =)
Täytyy välillä tällai hienovaraisesti... =)
Ravintolassa syöminen on ihanaa.
Milloinkahan sitä taas pääsisi ulos syömään. Oioi, ne kaikki ruuat ovat niin erilaisia kuin kotiruoka. Vaikkei siinäkään aina niin vikaa ole..
Ihan kuin tuoli lepäisi, hengähtäisi.
Tääpää menee huomenna työkavereiden kanssa jahka enste käydään tonkimassa Tekniikan museon nurkkasia!
Jännää!!!
Kiits Soolis,
Aamu ja Arjaanneli =)
Miekin taidan päästä tänään pikkujouluihin... =)
Lähetä kommentti