...
Solmujen avaamiseen
tarvitaan oikeaa
näppituntumaa...
...
1.11.2010
Solmu
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Ja niillä solmuilla tahtoo olla tapana klikkiytyä kuten kuvassa..
Vaan solmu kerrallaan sekin purkautuu.
Valoja alkavalle marraskuulle!
Usein henkinen virkkuukoukku riittää hyvin ;)
Niin totta!
Umpisolmussa ja pää hukassa.
Ihan kaikkia solmuja ei tarvitse edes avata.
Eräs tarina kertoo miekalla avatusta solmusta :)
Kiitos Anna
Ari
Mk
Pirkko
ja Isopeikkonen
Joskus solmut ovat sisimmässämme ja vaikeita avata. Silmillä nähtävät solmukasat aukeavat kyllä.
Kivasti virkistävä...kiitti!
Melkein vuosi sitten laitettu tänne. Kuva on sitäkin vanhempi. =)
Lähetä kommentti