Tämä korkki
muotoineen
jäi ikuisiksi ajoiksi
ilman virvokejuomapulloaan
muotoineen
jäi ikuisiksi ajoiksi
ilman virvokejuomapulloaan
Aika ne erotti
toisistaan
Hukkasi hiekkaan
Joksikin muuksi
muuntumista odottelemaan
Ajan hammas
ei ehtinyt
kummempaan
Vain rautalangat tuhoamaan
- Una Reinman
Tämä korkki osallistuu viikon Valokuvatorstain
sekä Runotorstain haasteisiin.
sekä Runotorstain haasteisiin.
...
21 kommenttia:
Ompa kaunis korkki!
jl
No niin on ihana korkki, hyvä kun on tallessa! Kyllä ennen tehtiin kunnon tavaraa. Muistelen nähneeni tämän korkin lapsena, kun kyläkaupasta haettiin päärynälimonaatia, joka oli maailman parasta ja kauniin vihreää ja helmeilevää!!
JL
Mamani on löytänyt korkin kesämökkinsä puutarhan mullasta kukkapenkkejään laitaessaan...
Kiirepakolainen =)
Miten minullakin on muistikuva että päärynälimsa olisi ihanaa ja viime kesänä piti oikein ostaa päärynä Muumi-limua ja maistaa, mutta se maku ei ollutkaan muistikuvien veroinen...
Itse en tuollaista korkkia muista muuta kuin ehkä mummolan jostakin mehu- tms pullosta...
Mummolat ja päärynälimudaadit kuuluvat yhteen=) Ihana korkki=)
Todella hyvä kuvaidea ja teksti.
Erinomainen idea.
Hieno vastaus haasteeseen..
kaunis niostalginen korkki..
Hienot korkki ja runo:)
Pyynikin Helmi oli lapsena mielijuomaani
Nämä korkit kestävät samalla tavalla kuin ne puhelinpylväiden...mitä ne nyt olivatkaan. :)
Kaunis korkki ja muistot jäivät.
kaunis korkki, mukavaa taas katsella kuvaasi, ihanaa että kaunosieluja löytyy kun itsessänikin tuota esteetikon vikaa on
Voi, kun onkin tosi kaunis korkki, ihana.
Lapsuus kyllä tulee tästä mieleen..
Noi korkit on oikein sulosia! Olen niitä löytänyt silloin tällöin pellosta ja säästänyt kaikkia. Muutama pulloineen on jopa käytössä, vaikkapa vappusimaa varten. Tiesitkö että on olemassa korkkikeräilijöitä ja että korkit voi ajoittaa aika tarkasti kuvioiden perusteella? Kaikkea siis on! ;)
Hyvä oivallus haasteeseen, pidin runosta kovasti.
Kiitos
Mimmuli
Harmaasusi
Hanne
Inkivääri
Helanes
Liisa (eristeet?=) )
Arleena
Ilona
Harakka
Thilda
Valokki
Tai kiitos kuuluupi oikeastaan Mamalleni joka nsti korkin
talteen mullan seasta ja pesi ja puhdisti sen.
Mie vain kuvailin kaikkea hänen puutarhassaan viime keväänä ja tuo
sattui kamerani linssiin...
ihastuttava, sitä katsoessa nousee muistikuvia kuumasta kesäpäivästä Kangasalla, uintiretkestä ja kuplivasta, makeasta limonaatista...aijai!
Crane
Mukavata, jos korkista saapui lukijoille ja kuvankatsojille mieluisia mielikuvia. =)
Kaunis valkoinen väri korkissa, Valkoisuus säilyi vaan eivät rautalangat;)
Railaterttu =)
Porsliini on kestävämpää. =)
Lähetä kommentti