Kyllä minä yhä etsin sitä.
Kotia.
Jonka luulin joskus (muutaman kerran) jo löytyneen...
Katselen siellä täällä
ihaillen taloja.
Toisten koteja.
Valkoisia.
Punaisia.
Kaiken värisiä...
Mutta ne ovat jotenkin minulta piilossa.
Tämän vuokra-asuntomme ympäriltä
sahattiin sitten kuitenkin niin paljon ihanaa puustoa pois,
ettei tämä ole enää se suojainen ja rauhaisa paikka,
kuin mitä se oli syksyllä tähän muuttaessamme.
Noh, tämähän olikin vain vuokra-asunto joksikin aikaa.
Lainakoti, johon ei kannattanut juurtua ja ihastua.
Silti harmittaa puiden puolesta...
Ja niiden kymmenien linnunpesien... =/
...
