...
Branta canadensis
Hekin ovat jo varmasti jollakin muulla järvellä
Kuukausi sitten olivat vielä tässä ihan lähellä...
Kuukausi sitten olivat vielä tässä ihan lähellä...
Ja saimme heitä ihan vierestä tiirailla.
Hanin mummo nukkui ikiuneen lauantaina...
Hänkin matkusti pois jonnekin...
© Una Reinman
14 kommenttia:
Kun kasvattaa siivet, pääsee pois, lämpimään,
jatkamaan kesää.
Eikä ole kauaa, kun heitä odotettiin saapuvaksi.
Kaikella on oma aikansa, syntymällä ja kuolemalla. Muistot jatkavat elämää.
Aamu
Olisipa se niin helppoa. Meillekin. =)
Amalia
Juuri niin!
Se kesä mennä hujahti taas niin nopeasti ohitse...
Aimarii
Niin se on...
Sitä elämän kiertokulkua sekin.
Minä sain kunnian jutella hänen kanssaan muutaman kerran.
Viimeksi olimme heinäkuussa hänen syntymäpäiviään juhlistamassa...
Aika kulkee...
Tero =)
Kiitos varsin ihmeellisestä yllätyksestä! =)
*hymyilee suu korvissa*
Piti oikein googlettaa: huiskula puutarha 2009 ja siellähän se oli tämäkin bloginen! =)
Osuipa nyt niin, että juuri tänään miulla ei olekaan yhtään kukkaa postauksessani.
On näitä muita aiheita...
Mutta kiitos hirmusti ilmoituksesta. =)))
Ja kiitos sille joka blogini on kisaan ilmoittanut! =D
*niijaa*
=)
PS:
Lisäsin sitten sivupalkkiin Huiskula-linkin. =)
Muuttolintusen matka täältä kauas vie.
Kaikella on aikansa, niin meillä ihmisilläkin.
Nuo kuvan kanadanhanhet ovat aika karaistuneita. Moni sekoittaa ne valkoposkihanhiin, jotka muuttavat vähän herkemmin.
Kanadanhanhethan on tänne tuotu metsästäjien taholta, mutta valkoposket puolestaan ovat löytäneet Suomen ihan itse.
Rauhaisaa matkaa mummolle.
Kiitos Arleena
Se on totta.
Kiitos Ilari
Kyllä nämäkin kanadanhanhet jossakin etelämmässä talvea viettävät.
-Saattahan se etelä olla Suomeakin. =)
Kevään sulaan tuohon Vesijärvelle sitten aikanaan palaavat...
*huokaus*
Kiitos Unelma
*halaus*
Voimia sulle sinne ja perheellesi!
Muuta en osaa sanoa, kuin , että ainoastaan aika auttaa, lohduttaa, ja antaa aikaa surra!
Olen kokenut äidin ja isän kuoleman ja tiedän miten kauhistuttavakin se voi olla, vaikka luonnonkiertokulku niin meneekin...
Mutta koskaan ei ole täysin valmis toisen poismenoon!
Halaus vielä sulle, oikein ISO halaus, ja pitkä......!
Kiitos Harakka siulle
Tosin en mie häntä paljoa edes tuntenut, mutta tiedän hänen olleen tärkeä Hanille.
Välitän halauksesi hänelle.
*halaa Harakan*
Syksy on lähdön ja luopumisen aikaa.
"Jossain kaukana soi laulu hiljainen, sanaton.
Vain sydän sen kuulla voi - niin lähellä enkelit on."
Minä halaan sinua ja toivon syksyysi surun sävyjen lisäksi paljon iloa ja aurinkoa.
Kiitos siulle kaikista kauniista sanoistasi, MK
*halaa ja tietää ja halaa...*
Kyseessä oli siis Hanin mummo.
Minulle hän oli melko tuntematon.
Näin hänet vain kahdesti.
Tietenkin olen hyvin pahoillani.
Tämä iäkäs ihminen kaatui pahasti portailla ja sai siitä niin pahoja vammoja,
että kävi näin. =(
Lähetä kommentti