
Tästä ladosta sentään
on joku hieman huolehtinut
Katsomassa käynyt
Ovet teljennyt
Sateen poissa pitänyt
UR

Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
5 kommenttia:
Lumi on ruvennut ukoksi ja siirtynyt ladon taakse sitä tukemaan, luulee peikko.
Peikko =)
Kuva taitaa olla otettu silloin, kun ei ollut niin paljoa lunta.
Viime yönäkin on satanut lisää.
Ihania nämä sinun latokuvat! Nostalginen olo tulee ja koti-ikävä!
Minä sitten pidän ladoista, tulee niin nostalginen olo!
Kiitos Anna & Marjukka =)
Miekin kaihosilmin niitä aina katselen...
Lähetä kommentti