
Pakkas aamun aurinko etsi
tienvarren heinänkorret
Valaisten ne lempeäksi
kultaviljaksi
Keventämään askeleitani
Piristämään
murheista mieltäni
Korret taipuen
mua kohti kuiskivat
-Älä välitä
Jatka vain matkaasi
Una Reinman
-

Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
2 kommenttia:
Hieno ja lohduttava runo. Usko siis kultaisten korsien herkkää sanomaa.
Kiitos Uuna Leijonainen
Leijonanmieli. =)
Lähetä kommentti