-
Tässä kerubin soitellessa huiluaan, onnea
tuovassa murattipurkissa istuskellen,
mie mietiskelen itseltäni kysellen...
Tätä vuotta on jäljellä enää hetkinen.
Oletko viettänyt hyvin menneen vuoden?
Jäikö jokin toive toteutumatta?
Tavoite saavuttamatta?
Siirtyykö se ensi vuoteen?
Vai hamaan tulevaisuuteen?
Vai pitäneekö haave haudata
ihan kokonaan?
PS:
Tuo muratti meinaa tiputtaa kaikki lehtensä?
Tekevätkö muratit niin talvisin?
Vai onko se saanut kylmää...?
Tai sitten se ei haluakaan tuoda miulle onnea...?
-
8 kommenttia:
No näin äkkiseltään ajateltuna.. Raskas vuosi takana noin päällisin puolin, mutta ei siitä nyt enempää.. Laitan lisää pohdintoja blogiini.
Mutta ehdottomasti parasta tässä vuodessa on ollut blogin perustaminen (tammikuussa) ja blogimaailman löytäminen! Siihen asti olen elänyt ihan blogimaailman ulottumattomista. Sinut Hallatar siis löysin tämän vuoden tammikuussa.
Kiitos sinulle kaikista kirjoituksista tänä vuonna! Ensi vuonna yhtä vilkasta kirjoittelua, eikö?
Sooloilija
Kun niitä ystäviä ei löydy muualta
on onneksi olemassa blogistania... =)
Olen viettänyt hyvän vuoden. Saanut yhden ihanan tyttölapsen lisää lapsenlapseksi.
Toteutumattomia toiveita..toivoin että Kamu ei joutuisi pakkolomalle, mutta se toive ei toteutunut..
Saavuttamatta jäi laihduttaminen...ja tarkoitus taas jälleen kerran aloittaa alkuvuodesta uudelleen :-))
Haaveena onnellinen elämä Kamun kanssa täällä Vaaralassa. Terveenä..
Minulle kulunut vuosi toi paljon surua, mutta pikkuhiljaa valoa näkyvissä.
Blogissani vilahtaa häivähdyksiä jo ehkä paremmasta.Olen aina kirjoitellut, joten luulenpa että bloggaaminen
purkaa sitä kirjoittamisen kanavaa..
Mielenkiintoisia asioita pohdit. Niitä minäkin tässä jo mietin.
Sitten alkoi naurattaa, kun luin saamasi kommentit: Sooloilijalla oli samaa kuin minulla tuo toinen kappale. Minä en edes tiennyt koko blogistanian olemassaolosta vielä vuosi sitten mitään. Toinen asia, mikä nauratti oli seuraavassa kommentissa ollut laihduttaminen. Minä sain viime keväänä jonkin verran kiloja pois, mutta nyt alkaa uusi päätös ja jatkoyritys.
Muuten vuosi on ollut parempi kuin moneen vuoteen. Niskakin antaa jo kirjoittaa ja olla koneella aika paljon.
Niin, Sooloilija,
ja kiitos itsellesikin! =)
Krisse
Voin uskoa, että lapsenlapset ovat ihania. =)
Pakkolomat ja lomautukset ovat kurjaa
arkea juuri nyt. =(
Anna
Oi...
Onneksi näet valoa tunnelin päässä.
Se lohduttaa ja auttaa?
Kirjoittaminen on terapiaa,
monella tavalla.
Leijonainen =)
Naisilla on samantapaisia ajatuksia. =)
Onneksi siu terveys on parempi,
ja antaa siun olla ilonamme. =)
Kiukuttamaan tästä vuodesta jää kaupungin ja naapuriseuran toiminta harrastuspuolella, tuulimyllyjä vastaan taisteleminen vie voimat totaalisesti. Kaikki lapset eivät valitettavasti ole tasa-arvoisia kaupungissamme.
Onneksi paljon hyvääkin on tapahtunut.
Kuten moni kommentoija, myös minä löysin tämän blogimaailman tänä vuonna ;D
Kiitos Marjukka =)
Ilo on kokonaan miun puolellani teidän ihanien lukijoiden myötä.
Ensi vuodesta tehdään ihan uusi, erilainen vuosi. =)
Lähetä kommentti