Hollolan keskiaikainen Pyhän Marian kivikirkko, joka valmistui vuosina 1495–1510.
Hollolan Lahti
Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.
Vaikka Lahden kylä oli suuren Hollolan pitäjän takamaita ja kooltaan pieni, sen sijainti oli liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Viipurintie, josta erkani Lahden kohdalla Olavinlinnaan johtanut Suur-Savon Valtatie.
Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä, ”joka sijaitsee suuren yleisen maantien varrella, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta sopivan matkan päässä”. Näin Lahdesta tuli puoleksi vuosisadaksi huomattava markkinapaikka.
Lahden matkustajasatamassa sijaitsee 156 - vuotias Vesijärven vanha rautatieasemarakennus, jossa nykyään on kahvila ja käsityöpuoti. Ensimmäinen veturi kävi asemalla elokuussa 1869, ja asema otettiin virallisesti käyttöön 1.11.1869 Pietarin radan Riihimäki–Lahti-osuuden valmistumisen yhteydessä.
Rautatietä oli ryhdytty rakentamaan jo vuonna 1863 ja se kulki Salpausselän harjua pitkin Lahden kylän kautta. Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki–Pietari-rataosuus.
Rautatien ansiosta kylä alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä. Lahteen alkoi syntyä saha- ja puunjalostusteollisuutta, jonka toimintaa edesauttoi Vääksyn kanavan avautuminen 1871 ja sen kautta saavutettu uittoyhteys Päijänteen vesistöön. Nykyään Vesijärven rannoilla ei kulje enää junia.
Lahden kauppala
Lahden kauppala perustettiin alunperin Hollolan kunnan keskelle, Lahden kylään. Suomen suurruhtinaskunnan keisari Aleksanteri II:n käskyllä Lahti sai kauppalan oikeudet 24.5.1878, mutta kuului silti edelleen Hollolan kuntaan. Kauppalaksi muuttuminen tarkoitti sitä, että kaikenlaista kauppaa sai käydä vapaasti.
Samana vuonna Lahden kauppala sai ensimmäisen asemakaavansa, johon edelleenkin perustuu kaupungin nykyinen ydinkeskusta.
Torin kulmalla sijainneesta Marolan talosta oli syttynyt Lahden kylän palo edellisen vuoden kesäkuussa v 1877, mistä on muistolaatta nykyisellä torilla. Käytännöllisesti katsoen koko Lahden kylä tuhoutui tässä tulipalossa. Toisaalta se seikka helpotti uuden asemakaavan laatimista.
Lahden torin nimi oli alunperin Aleksanterin tori ja se valmistui 1880-luvulla. Sen koko oli puolet nykyisestä, 0,65 hehtaaria. Toria kutsuttiin myös Raatihuoneen toriksi ja Raastuvan toriksi. Markkinat siellä järjestettiin joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Aivan kuin nykyäänkin.
Noin 100 vuotta sitten 1920-luvulla torin nimeksi vaihdettiin Lahden kauppatori. Sen eteläpuolella sijaitsee Lahden pääkatu Aleksanterinkatu, eli kotoisasti Aleksi.
Lahteen saatiin ensimmäinen kansanopisto 1893. Se toimi alunperin yrittäjä, kapteeni, hovineuvos ja moninkertainen valtiopäivämies August Fellmanin talossa torin laidalla. Omasta opistotalosta kinattiin pitkään, kunnes Lahden kauppala lahjoitti tontin Salpausselän harjulta, niin sanotulta Juhakkalan mäeltä, nyk Harjukadulta. Sinne rakentui komea linnamainen Lahden kansanopisto. Se palvelikin oppilaitoksena (ja toisinaan mm sotasairaalana) pitkälti yli 120 vuotta.
Valitettavasti tämä rakennus lakkasi olemasta opinahjo kun se myytiin vuonna 2017 ja se on nykyään ravintolahotelli.
125 vuotta vanha kahvila
Lahden Hämeenkadulla sijaitseva Kahvila Oskarin piha on historiallinen 125-vuotias puurakennus. Tontti on ensimmäisiä vuoden 1878 asemakaavan pohjalta rakennettuja. Rakennukset ja tontti olivat aikoinaan presidentti J. K. Paasikiven isän, kangaskauppias Johan Hellstenin omistuksessa.
Hevosajuri Karl Brusila osti tontin vuonna 1890 ja rakennutti tontille puisen asuinrakennuksen vuonna 1900 ja ajuritallin 1902. Vuonna 1918 Brusila myi tontin rakennuksineen kelloseppä Oskari Rajaselle.
Hevostalli on purettu jo pois, mutta itse asuintalo ja pihan puut ovat suojelukohteita. Ehkä myös tuo kuuluisa kello on ja pysyy muistona menneisyydestä.
.jpg)
Kaupunki syntyy
120 vuotta sitten Lahden kauppalasta tuli Lahden kaupunki.Keisari Nikolai II vahvisti kaupunginoikeudet 1.11.1905, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16.11.1905, joka on ollut Lahden kaupungin perustamispäivä. Nykyään kaupungin syntymäpäivää juhlitaan kuitenkin jo 1. marraskuuta alkaen. Silloin mm Aleksanterinkadun rakastetut jouluvalot syttyvät meitä ilahduttamaan.Lahdessa oli pormestari vuodesta 1907 vuoteen 1930, minkä jälkeen kunnallislain muutoksen myötä ryhdyttiin kaupunginjohtajajärjestelmään.
Lahden kaupungin perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa, vuosina 1916, 1923, 1933 ja 1956. Vuoden 1956 kuntaliitoksessa alueita liitettiin Lahteen myös Nastolasta ja Orimattilasta. Lahden alue laajeni viimeksi 1.1.2016, kun Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät.
Lahti on Suomen 9:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kuudenneksi suurin kaupunkialue ja nuorin Suomen niin sanotuista vanhoista kaupungeista.
Lahti sijaitsee Kymijoen vesistöön kuuluvan Vesijärven etelärannalla. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee kaupungin kautta. Porvoonjoen alkulähteet ovat Salpausselän etelärinteillä, ja joen yläjuoksu kulkee kaupungin eteläosien kautta. Kaupungille on tunnusomaista Salpausselän mäkisyys sekä lukuisat järvet. Vesijärveltä on yhteys Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle, josta vesireitit kanavineen johtavat Keiteleelle ja Kymijoelle saakka.
"Eliel Saarisen suunnittelema, myöhäisjugendia edustava Lahden kaupungintalo valmistui 1912. Rakennuksessa on neljä kerrosta, joista alin pohjakerros on osittain maanpinnan alapuolella ja ylin sisustettu korkean vesikaton sisään ullakolle. Saarinen suunnitteli rakennuksen sisätilat vastaamaan sen ulkoarkkitehtuuria"/Lahti.fi.
Lahden vaakunassa on kuva liekehtivästä junan pyörästä.Lahdessa puhutaan hämäläismurteita.
Nykyisin kahvilana toimiva kaunis Asemapäällikön talo on valmistunut vuonna 1912. Se on siis jo kunnioitettavassa 113 vuoden iässä. Talon malli perustuu Valtionrautateiden arkkitehdin vuonna 1906 tekemään suunnitelmaan. Talo on hirttä, ja siinä on lautavuoraus. Arkkitehtuuriltaan se edustaa puujugendia.
Lahden kaunein rakennus
Lahden kauneimmaksi rakennukseksi on hiljattain äänestetty tämä lohenpunainen Lahden Kartano. Lahden kaupunki ja Visit Lahti järjestivät äänestyksen kaupungin 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ja lähes tuhat lahtelaista osallistui siihen verkossa.
Fellmanin kartano, nyk. Lahden kartano ja museo
Vuonna 1866 valtiopäivämies, hovineuvos ja kapteeni August Fellmanin osti Lahden kylästä vuonna 1866 Kartanon tilan. Vuonna 1898 hän rakennutti tontille alankomaalaistyylinen kartanon, joka sijaitsee Lahden keskustan ja Pikku-Vesijärven välissä.
Vuonna 1912 kuolleen August Fellmanin perikunta omisti kartanon vuoteen 1919, jolloin sen ostivat maineen J. Ranta-Knuuttila ja E. Sirkkunen. Teollisuusalueiksi sopivat alueet he pitivät itsellään, mutta itse kartanon lähialueineen he myivät 3 900 000 markalla Lahden kaupungille.
Kartano on maalattu ja kunnostettu viimeksi talvella 2011–2012. Nykyisin siellä toimii Lahden historiallinen museo.
- Tällä hetkellä Lahden museossa on esillä näyttely Pieni pala Pariisia.
Fellmanin peltoalueen rakentaminen alkoi Paasikivenaukion laidalta, minne nousivat 1947 ja 1953 valmistuneet yhdeksänkerroksiset asuin- ja liikerakennukset Suojalinna ja Pellonkulma. Konserttitalo valmistui 1954.
Hakatornit muodostavat hallitsevan elementin Hollolankadun ja Paasikivenkadun varrella. Seitsemän väljästi sijoitettua tornitaloa valmistui vuosina 1951-1956.
Fellmanin kartanon entisille maille on sittemmin rakennettu Lahden ammattikoulu, nykyinen Lahden ammattikorkeakoulu, uimahalli ja urheilutalo.
Asuinrakennusten, koulujen ja liikenneväylien väliin jäänyt peltoalue rakennettiin Fellmaninpuistoksi 1960-luvun alussa. Ståhlberginkadun, Kallionkadun ja Svinhufvudinkadun rajoittamassa puistossa on runsaasti jaloja lehtipuita.
Lahden kauppatorin eteläpuolella sijaitseva Hakkapeliittain kotiinpaluu patsas.
1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi Asko Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan.
Vuonna 1909 Kalle Helenius perusti kotileipomon, josta sai alkunsa Oululainen-leipomo. Hänen jälkeläisensä perustivat 1950-luvulla kahvilaketju Sinuhen. Lupa käyttää nimeä kysyttiin itseltään Mika Waltarilta.
Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta muutti paljon siirtoväkeä Lahteen. Talvisodan sekä jatkosodan aikana kaupunkiin saapui paljon evakkoja. Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Lahden uudet asukkaat olivat kotoisin pääosin maaseudulta Karjalasta ja Savosta. Kaupunginosat, esimerkiksi Mukkula, Saksala, Lotila ja Kittelä ovat saaneet nimensä kaupungissa asuneilta perheiltä ja tilanomistajilta.
Lahti rakensi julkikuvaansa muun muassa talviurheilukaupunkina. Täällä järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1978, jolloin rakennettiin kisakylä Riihelään, ja 1989, jolloin uusi kisakylä nousi Lahden asemantaustaan. Vuonna 2001 ja 2017 järjestettiin jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat. Vuoden 2001 kisakylänä käytetyt asunnot rakennettiin Ankkurin kaupunginosaan, lähelle Vesijärveä.
Lahden ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 1996 ja samana vuonna lähes koko Päijät-Hämeen ammatilliset oppilaitokset yhteen koonnut Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Lahden yliopistokampus perustettiin vuonna 2001. Yliopistokampuksella toimivat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto
Lahdessa on jo pitkään investoitu ympäristönsuojeluun ja sitä edistäviin innovaatioihin. Lahti on valtakunnallisesti tunnettu edistymisestään vesistön-, ympäristön- ja ilmastonsuojelussa. Jätteistä lajitellaan hyötykäyttöön Lahden ja ympäristökuntien yhdessä omistaman Salpakierron alueella valtakunnallisesti korkein osuus.
Lahti valittiin kesällä 2019 ensimmäisenä suomalaiskaupunkina Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuoden 2021 ajaksi.
Yleisradion entisen Lahden radioaseman kaksi 150-metristä Lahden radiomastoa yhdessä Lahden stadionin hyppyrimäkien kanssa, toimivat Lahden maamerkkeinä. Kahden vuoden päästä 100 - vuotiaat mastot valmistuivat aikoinaan 74 päivässä 26.11.1927.
Lahtelaiset pitivät radiomastoja aluksi rumina, aivan kuin pariisilaiset Eiffel torniaan. Tätä nykyä radiomastot ovat suojelukohteita.
Jotain vanhaa ja paljon uutta
Kiitos kapteeni Fellman!
August Fellman nuorena
Kuten huomaamme, kapteeni, (sillä nimikkeellä häntä siihen aikaan kutsuttiin) hovineuvos, kartanonomistaja, valtiopäivämies, jne, August Abraham Fellman oli monessa mukana. Voi sanoa, että hän on ollut jopa tärkein henkilö Lahden syntyhistoriassa. Lahti on Fellmanin kaupunki.
Fellman oli naimisissa tupakkatehtailijan tyttären, Ida Klärichin kanssa. Heille syntyi kolme lasta: Aina Augusta (1868), August Lennart (1871) ja Arthur Jacop Andreas (1873).
Vuonna 1871 Fellman perusti kartanoonsa kansakoulun, niin kutsutun kylän koulun, johon houkuteltiin oppilaita tarjoamalla vanhemmille puolikas tynnyrillinen ruista. Hän oli myös mukana perustamassa Lahden kansanopistoa ja yhteiskoulua.
Fellman oli ensisijaisesti tilanomistaja ja laajensi nopeaan tahtiin tilustensa määrää Lahdessa.
Hän perusti myös apteekkari K. E. Wahlstedtin kanssa Lahden ensimmäisen olutpanimon Niemeen ja vuonna 1883 hän oli perustamassa Lahden Polttimoa, jonka osuuden hän myi myöhemmin omistautuen 1874 perustamalleen Lahden sahalle, joka sijaitsi Jalkarannantien varrella.
Vuosina 1877−1878 Fellman osallistui Turkin sotaan huolto-osastossa.
Vuonna 1881 Fellman osti sahan konkurssipesästä sen laitokset ja kehitti siitä Hämeen suurimman sahan. Vuonna 1907 hän perusti sahan yhteyteen sulfiittiselluloosatehtaan. Fellmanilla oli parhaimmillaan, 1910-luvun taitteessa, palveluksessaan yli 400 henkilöä.
Fellmanin omistaman Lahden Höyrysaha Osakeyhtiön paikalle on rakennettu Sibeliustalo.
August Fellman vanhempana
August Fellman kuoli 73-vuotiaana keuhkotulehdukseen Helsingissä 2.8.1912. Kuollessaan Fellman jätti perinnöksi neljä kokonaistilaa ja lisäksi osia viidestä eri tilasta. Hänet on haudattu Lahden vanhalle hautausmaalle Radiomäelle.
Juhlikaamme myös häntä. Ilman August Fellmania Lahti ei olisi tämä nykyisin tuntemamme kaupunki.
Niin ikään Fellmanin entisillä tiluksilla sijaitsevat Pikku-Vesijärven puiston vesiurut juhlistavat viikon ajan 120-vuotiasta Lahtea
Vesiurkujen tekniikkaa on loppukesän aikana uusittu, ja vesiurkuesityksiä on luvassa Lahden 120-vuotisjuhlan ja Lahen Hohto -taidetapahtuman aikana 27.10 – 2.11.2025
Jälkisanat
Lapsuuteni - siis sen lapsuuden, jonka voin muistaa, asuin uusioperheessä Hollolassa, maaseudun rauhassa. Kun meiltä mentiin kaupunkiin, se tarkoitti tietenkin Lahtea. Salpausselän kisojen päättäjäisilotulitus osui lapsena usein syntymäpäiväkseni, ja isäpuoli ajoi meidät autolla Kärpäsenmäelle ihailemaan ilotulitusta. Ei siksi että se oli syntymäpäiväni, vaan siksi että se oli komeaa ilotulitusta.
Aikuisena olen asunut molemmissa paikoissa; niin Hollolassa kuin Lahdessakin, sekä niiden naapurikunnissa ja -kaupungeissa ja välillä hiukan kauempanakin. Ja taas asun Lahdessa. Tässä kaupungissa on oma viehätyksensä. Osittain varmasti siksi, että se on tuttu jo lapsuudestani. Mun kaupunkini. Ikinä en sano sitä laheksi. Ihan sielua väntää moinen. Eihän kaupungin nimi ole mikään Lahe. Se on Lahti. Vesijärven lahdelma. Hollolan Lahti, niin kuin vanhat sanoivat kun olin lapsi.
- Una Reinman
Kiitokset upeista kuvista Lari Weck
Lahden historiallinen museo
/RKY
Lahti.fi
Hollola.fi
/Hollola pähkinänkuoressa
Wikipedia
Omalähiö
Ceni.com
Sekä Lahden oma sanomalehti
111 - vuotias Sanomalehti Etelä-Suomen Sanomat perustettiin vuonna 1914. Lehden edeltäjiä olivat vuonna 1900 perustettu Lahden Lehti ja sen seuraaja Lahden Sanomat, joka vuoden 1914 alusta yhdistettiin Uusmaalaisen kanssa Etelä-Suomen Sanomiksi.
