Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
8 kommenttia:
Oi kuinka KAUNIITA kuvia!♥
Ihanaa viikonloppua!
juu, kesä loppu
The pink flowers show the delicate first snow so prettily!!
I love your photos in the next post, especially the rose hips, but the poppy in a glass is just breath-taking!!!
Voi pieniä keijukukkasia.. Talvi tuli tännekin, liekö pysyvästi, mutta häätää syksyä lähdölle.
Niin kauniita ovat nuo kukkaset.
kuinka ne vielä kukkivat ja ihan ulkosallako?
Ihana yllättävä ensilumi!!!
Kiitos
Jarna
Hannele
Thank you Judy
Hannah
sekä Hanne
Nuo keijunmekot olivat hetken vielä lumivaipan saatuaan kauniita mutta siitä ne sitten tummenivat tumman punaviinin värisiksi, eli nyt se talvi vei ne... Mun lemmikit. <3
Niin kauniita nuo keijunmekot lumiharsossaan.
Noissa kuvisssa siis.
Saa nähdä jäävätkö tuon näköisiksi pitkäksi aikaa.
Irene, tuossa edellisessä omassa kommentissani kerroinkin jo kuinka kävi...
Lähetä kommentti