3.9.2012
Violetin lumoissa
Labels:
Ihan pihalla,
Kukkia,
Syksy,
Tyhjästä pihasta puutarhaksi ♥
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
En yhtään ihmettele, että olet lumoutunut :) Minä olen luteen lailla vihreä kateudesta, kun omalla mökkipihalla ei enää kuki mikään.
Täytyy myöntää, että minäkin lumouduin tästä violetista väristä juuri nyt. Ja siitä kukasta muutenkin. On se kaunis.
Kaunis tuo.
Trina =)
Vähiin ne yhtäkkiä kävivät ne kukkivat kukat.
Miulla on mietittävänä minne ihmeeseen laittaisin talveksi anemonioiden sipulit...
Meillä kun ei ole kellaria.
Irene =)
Onm, ihan söpösiä ja suloisia ovat. Miullakin ekaa kertaa eläissäni näitä. =) Vielä aika myöhään nämä alesipulit istutin mutta ehtivät kuitenkin. =)
Hannele =)
Samaa mieltä kovastipaljon. =)
Lähetä kommentti