Onko onnekkaampaa löytää
yksi neliapila,
vai kokonainen sydämenmuotoinen apilamätäs?
21.7.2012
Neliapilaa etsimässä
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Ihanaisuus ❤
Lotta <3
Eikö vaan!? =)
Mie illalla oikeen kastelin tätä apilasydäntä kun aurinko oli sen kuivattanut. Tuolla pihanperällä se killittää. Tänään vasta huomasin. =)
Ihana. Miten sie huomaatkin tällaisia ihanuuksia aina.
Trina =)
Tuo sydän vaan lehahti esille kun katse maassa kävelin pihalla ja se ilahdutti miut. =)
Päätin sitten jakaa ilahduksen. =)
Satumasita sunnuntaita!
Oliko tuo sydän tullut siihen luonnon vai ihmisen kädenjälkenä? Aivan ihana! Sinulle nuo sydämmet pulpahtelevat milloin missäkin..onkohan niillä silloin jotain erityistä viestiä? Kuin nyt tuolla kotipihan nurmisydämellä..
Molemmat eli tuplajättipotti.
Sinulla on silmä viritettynä kauneuteen. Se löytää...
Oikein ihanaa alkanutta viikkoa sinulle :)
Hannele, kiitos, samoin. =)
Anna, ihan se on itsekseen pihaan pelmahtanut. =)
Mie vaan näen niitä sydämiä aina kaikkialla. Kiusaan tuota Hanianikin aina näkemällä pilvissä, ruuassa, kukissa yms. =)
Aamu =)
Aika hyvin todettu. =)
Irene =)
Kiitos. =))))
Minun Ajatelmia, kiitos. =))))
Kiitos Teuvo =)))
Lähetä kommentti