Soittelin isännöitsijälle.
-Jolla on ihan sama nimi kuin miun pikkuveljellä.
-Muttei olla sukua. =)
Noistä ötököistä.
Niitä on jo kaikkialla. Meillä on turkiskuoriaisen toukkia sekä aikuisia koppakuoriaismaisia yksilöitä. Yksi toukka oli jopa kiivennyt ruokapöydälle ja kuollut floorarasiaan... :C Yäk!
Niitä on kylppärissä ja vaatehuoneessa. Hiipivät piiloon kun menee ja laittaa valot vaatehuoneeseen...
Entäs jos ei sammuttais valoa olleskaan sieltä? =)
Isännöitsijä lupasi miettiä mitä tehdään. Kohta hän soittikin ja kertoi jotta meille tullaan myrkyttämään. Eiköhän ötökät kuole. =D
Me siivotaan vaatehuone tänään niin, ettei mitään ole lattialla myrkyttäjien tiellä, vaan voivat kaikki listat yms nurkat heleposti myrkyttää. Ja keittiön laatikostojen ja kaappien alustat, ja patterien läpivientikohdat, ja nurkat - ja yleensä koko kämpästä kaikki sopet, joissa ötökät voivat asua ja yäk: lisääntyä...
Me nähtiin niitä ötöjä jo silloin kun maalattiin noita seiniä.
Nyt ne on lisääntyny.
-Ihastunu, kun meillä on (ollut?) villavaatteita.
Tarviikin penkoa ja tuulettaa kaikki villavaatteet (tai mitä niistä on jäljellä...) ja laittaa ne muovipusseihin.
Ja myrkkyä (mutta mitä?) niihin pusseihin mukaan...
Samalla vois pestä kaikki tumput ja sukat ja pipot ja laittaa nekin koipalleroiden yms kanssa pussukoihin....
Joo, siis vaatehuoneen kimppuun =)
Edit:
Hmm.. ja samantien myrkyttäjäkin hetki sitten soitti tulevansa jo huomenna puolen päivän aikoihin. Pitää poistua kämpästä vähintään kahden tunnin ajaksi. Ja myrkkykohtia ei saa pestä sitten kahteen viikkoon. Niitä lattialistoja yms...
Mutta olipa nopeaa toimintaa kerrankin! ;D
Aamulla soittelin ja huomenna ollaan jo toiminnassa. Hienoa!
2.5.2006
Voihan myrkky!
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti