Osallistu Pihabongaukseen 24.–25.1.
BirdLifen Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Se järjestetään joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla.
Lintubongaus järjestetään nyt 20.n kerran
Lintubongaus järjestetään nyt 20.n kerran
Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa, eikä tapahtumassa kilpailla lintujen määrällä. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista.
Pihabongauksen yritysyhteistyökumppanina on Suomen Lintuvaruste Oy. Tapahtuman suojelijana on tohtori Jenni Haukio.
Osallistumisohjeet
Miksi lintujen ruokintapaikat hiljentyvät pakkasten kiristyessä?
Miksi lintujen ruokintapaikat hiljentyvät pakkasten kiristyessä?
Mitä kovempi pakkanen, sitä tärkeämpää on säästää energiaa. Linnut saattavat käydä ruokintapaikalla vain aamulla, jos silloinkaan. Pysyttelemällä hiljaa paikallaan höyhenpallona lintu saattaa säästää energiaa enemmän kuin liikkumalla ja syömällä. Näinhän varsinkin mustarastaat näyttävän menettelevän.Lintulaudan antimet saattavat olla vaikeasti nautittavia, jäätynyttä rasvaa tai auringonkukan siemeniä, joiden irrottamiseen, sulattamiseen ja lämmittämiseen kuluu enemmän energiaa kuin lauhalla säällä.Mikäli lintulautaa on pidetty talven aikana kunnossa ja lisätty ravintoa sitä mukaa kun sitä kuluu, sillä käyvät linnut ovat hyvässä kunnossa ja riittävän lihavia paastoamaan muutaman päivän kireän pakkasjakson yli.Pienten tiaisten, hippiäisen ja puukiipijän on kuitenkin löydettävä päivittäin ravintoa pitääkseen yllä aineenvaihduntansa. Niiden ei siis auta levätä huippupakkastenkaan aikaan. Ne joutuvat hyörimään oksistossa tuolloinkin. Pienistä tiaisista sinitiainen käyttää lintulautaa tehokkaimmin hyväkseen. Eteläisenä lajina se on hyötynyt paitsi lintulaudan antimista myös lämpenevistä talvista.
Teksti:/Suomen luonto
Aiheesta aiemmin postattua:


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti