4.1.2026

Koska joulu laitetaan pois?






Koska sinä laitat joulun pois? Tänään?
Vai loppiaisena? Vasta Nuutinpäivänä?
Laitoit jo? Kuvassa meidän kuusi tältä joululta. 

Eihän näitä raaskisi laittaa vielä pois? Se tarunhohtoisuus katoaa kotoa heti, kun laitat koristeet kuplamuovipussukoihinsa ja laatikoihinsa ja omiin piiloihinsa...
 

Joulukoristelaatikko avataan
Aarteet omille paikoilleen
rakastavin käsin asetellaan
Pukit, tontut ja enkelit
kukin hellästi hyvästellään
Silkkipaperein piiloon peitellään
Kuusenjalka nostetaan hyllylleen
kaikkien valonauhojen viereen 

On joulu jälleen kerätty talteen
turvaan varaston suojelukseen
Kaikenlaiset muistot tallennettu
hyräillen sydämeen ja mieleen
Jokin sielussa jää kaipaamaan
valojen taikaa keskellä talvea
Jään salaa kuukausia laskemaan
Odottamaan seuraavaa joulua 

Vuoden päästä kaikki alusta alkaa
kun uusi joulu esiin laitetellaan
Siihen asti vain salaa
joululauluja hiljaa laulellaan
ettei joku pääse huomauttelemaan
miten jouluun on monta kuukautta

- Una Reinman



Kaltaiselleni jouluttajalle tämä aika on raskasta, 
kun pitäisi jo luopua joulusta! 

 

Nykyihmisen mielestä Loppiainen on joulun loppu


Loppiainen, teofania, epiphany tai epifania, on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät ja on todennäköisesti joulua vanhempi juhla. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se on Suomessa yleinen vapaapäivä.
Loppiaisen karjalankielinen nimitys on vieristä, sanasta risti, koska silloin ortodoksikirkossa toimitetaan suuri vedenpyhitys upottamalla risti kolme kertaa veteen ja rukoilemalla, että Pyhä henki pyhittäisi veden. Tämä   tapahtuu yleensä joen tai järven rannalla. Veden pyhittäminen on tuttua muuallakin maailmassa. 
Luterilaisessa, katolisessa ja anglikaanisissa kirkoissa sekä muissa länsimaisissa kirkoissa, jotka noudattavat kirkkovuoden kalenteria, loppiaista vietetään varhaisella keskiajalla muodostuneen perinteen mukaisesti itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä.
Alkuperäinen kreikankielinen teksti μάγοι ἀπὸ ἀνατολῶν (magoi apo anatolōn) on   suomennettu sanoilla ”tietäjiä idästä”. Kreikan sana μάγος (magos), viittaa kuitenkin maageihin, joista tuli papillinen kasti Persian valtakunnassa. Maageilla oli osaamista filosofiassa, lääketieteessä ja luonnontieteissä. He olivat myös ennustajia ja unientulkitsijoita. Myöhemmin sana maagi on muuttunut viittaamaan magiaan eli taikuriin tai velhoon. 
Matteus käyttää heistä termiä tähtitieteilijät, mutta sanan tarkka merkitys on silti tulkinnanvarainen. Tietäjien nimiä ei mainita Raamatussa, mutta länsimaissa vakiintui 700-luvulla käsitys, että heidän nimensä olisivat olleet Caspar, Melchior ja Balthasar. Nimet vaihtelevat eri kulttuureissa. Iranilaisen tarinan mukaan tietäjät olivat kotoisin Savehin kaupungista Persiasta ja heidät on haudattu sinne.

 

 


Monissa maissa loppiainen on kolmen kuninkaan juhlapäivä   

Erityisesti Espanjassa ja muilla espanjan- sekä katalaaninkielisillä alueilla kolmen viisaan miehen juhla on tärkeä, sillä tietäjät kameleineen toimivat siellä joulupukin vastineena, joille lapset lähettävät kirjeitä. Yöllä tietäjät tulevat taianomaisesti idästä tuomaan lahjoja. Joillakin alueilla lapset valmistavat tietäjille ja kameleille ruokaa ja juomaa virkistäytymistä varten. Espanjankielisissä kaupungeissa järjestetään loppiaisaattona kulkueita, joissa kuninkaat ja heidän palvelijansa heittävät lapsille karamelleja. Nykyään tämä perinne elää sulassa sovussa joulupukin, eli Papá Noelin kanssa.
Kataloniassa (Jossa joulupukki on Tió de Nadal ) on vielä tämän lisäksi erityisiä itämaan tietäjiin liittyviä tapoja; osa paikallisia, osa laajemmalle levinneitä. Kolmen kuninkaan kulkueen Alcoissa, Valenciassa väitetään olevan maailman vanhin. Kulkueissa tietäjät jakavat lapsille pieniä lahjoja. Melchioria pidetään kolmikosta nuorimpana, ja hän jakaa lapsille koruja ja muuta rihkamaa. Kataloniassa hänellä on kuitenkin usein pitkä valkoinen parta. Melchiorin lisäksi Caspar on vaaleaihoinen mutta ruskeahiuksinen, hän tuo lapsille leluja. Balthasar on tummaihoinen ja pukeutunut kuin arabi. Hänen tehtäväkseen jää antaa hiilikimpale tuhmille lapsille.

 

 

 


Kolmen kuninkaan kakku 

Loppiaiskakku, eli kolmen kuninkaan kakku, tai piirakka, (ransk. galettes des rois) on vuosisatoja vanha loppiaisperinne. Niitä leivotaan ja tarjotaan itämaan tietäjien kunniaksi. 
Näiden keskiajalla kuninkaan identiteetin saaneiden tietäjien ympärille syntyi runsas tapakulttuuri, joka on yhä voimissaan. Siihen kuuluu myös tämä kakku. Kakun sisään leivotaan papu, tai katolisissa maissa jokin esine, ja kakku koristellaan pahvikruunulla. Se joka saa pavun tai esineen, kruunataan pahvikruunulla, ja hän on yhden illan kuninkaallisena, jonka toiveita muut noudattavat. Kakun aineksina käytetään voita, sokeria ja mantelimassaa. 

 

 


Italialaisten loppiaisnoita

Italiassa tarinaa itämaan tietäjistä on täydennetty kertomuksella loppiaisnoita Befanasta. Hän oli liian kiireinen lähteäkseen kolmen viisaan miehen mukana kunnioittamaan Jeesuksen syntymää, mutta lupaa tavata nämä paluumatkalla. Kun Itämaan tietäjät vaihtoivat palatessaan reittiään, noita oli tuomittu odottamaan heitä ikuisesti. Loppiaisaattona Befana laskeutuu koteihin savupiipusta ja täyttää lasten sukat lahjoilla. Ennen tuhmat lapset saattoivat löytää lahjasukastaan hiiliä. Kuva tältä sivulta. 


Tietäjät lahjoineen, usein kameleineenkin ovat osa jouluseimeä. Seimiasetelmissa tietäjät voivat saada hahmonsa paikallisesta kulttuurista.  

Suomessa vanha tuttu Tiernapoika-laulunäytelmä on erityinen kolmen kuninkaan muistoa vaaliva perinne. 
Jossain loppiainen on Vie joulukuusi pois -päivä.
Loppiainen on omistettu muun muassa lähetystyölle. Maailman sotaorpojen päiväkin on loppiaisena. 
Ja 6.1.2026 on myös Vie runoilija lounaalle... =D

 

 

 

 Nuutti joulun viepi 

Vanhan kansanperinteen mukaan juhlakausi on voinut jatkua jopa Nuutinpäivään (13. tammikuuta) asti, jolloin vasta joulu on lopullisesti "siivottu" pois. Nuutinpäivä päättää 20 päivää kestäneen joulurauhan. Kansanperinteessä tapa säilyi etenkin Satakunnassa jossa nuutipukkikierroksia tekevät lapset keräsivät joulun pois. Sama tapa on ollut myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. 



/Wikipedia, DOTY, Checkiday 




#kuusipois #loppiainen #joulupois #joulupiiloon #joulunlopetus #jouluonohi #christmastreeout #befana #kolmenkuninkaanpäivä #nuutinpäivä #pahanuuttipoissenviepi  
klo
Tunnisteet: , , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)