Eiliseen palatakseni

...

















Miekin sain herttaisia ruusuja, kun äiti kerran olen.
Kiitos kaikesta, muruset! =)











Ja kaakkuakin tuli syötyä.
Niin kotona kuin kylässä.






© UR

Pitäisi osata leijailla

...



















Voi surku. 14 vuotta palvelleet saapikkaat hajosivat ihan osiin ja vielä kaksin parein. Samoja saapikkaita korjautin suutarissa muunmuassa vuosi sitten ja pidin niitä jaloissani viime kesänäkin. Viime syksynä pohjat jällehen liimattiin saman suutarin toimesta vielä kertaalleen paikoilleen. (Oli muuten jo aikas mones kerta...) Nyt en niitä enää kehdannut kiikuttaa mihinkään. Olisi suutari vaan nauranut partaansa. Kuluneet olivat niin jo muutenkin ihan surkeiksi ja reikäisiksi...

Viime viikonloppuna valkovuokkoja kuvatessani saapikkaat keräsivät puoli metsää mukaansa ja tarttuivat jokaiseen maasta irvistävään juurakkoon ja miulle sanottiin jotta heitä ne saappaat jo roskiin! Mutta enhän mää silloin vielä raaskinut... Piti yrittää niillä vielä kävellä kunnes eilen toisen saapikkaan pohja jo rötkötti irtonaisena aikas pahasti. Nauratin sillä saapikkaalla lähikaupan kassaneitiä. =)










Tänään kaivelin esiin sen toisen saapasparin ja kuin ollakaan, sama saapas oli niissäkin vailla pohjaa... Hmmm. Oudon lyhytikäisiä. ;D Ehkä Suomen vähälumisessa kesässä pärjää hetken ilman saapikkaita. Vaikka niihin olinkin jo NIIN tottunut, että ne olivat kuin osa jalkojani.

Kokeilin sitten vaatehuoneesta kaikkia mahdollisia kesäkenkiä ja lenkkareita ja siivosin risat kengät pois. Myös Nunnukan talvikengät lähtivät roskiin. Nekin olivat kaikkensa jo antaneet. Noin kaksivuotiaina. Kaataneet tytön kengännauhoihinsakin syksyllä ja aiheuttaneet käsivarren murtuman. Oli ne jo aika kanssa heittää pois lisätuhoa aikaansaamasta. Mietin tosin, miten risoja saapikkaita ja kenkiä voisi hyödyntää ja jatkokäyttää, mutta tuota roinaa on muutenkin ihan liikaa ilman rikkinäisiä tavaroita joista kenties joskus voisi askarrella jotakin...

Laitoin yhdet avokkaat jalkoihini ja kävelin mukulakivisen markkinatorin poikki asioille ja kohta takaisin ja aijaijai miten kengän reuna hankasi kipiästi oikean jalan jalkapöytää! Jalat tuntuivat sitäpaitsi ihan alastomilta ilman saapikkaita. Pitäisi osata leijailla paikasta toiseen niin ei tarvitsisi kenkiä. Tai jos ei olisi vaaraa lasinsirpaleista, voisi kävellä kesät paljain jaloin...

Kotiin tullessani päätin kävellä tästä lähtien lenkkareilla. Ne ei hierrä. Ja niillä voi mennä metsään. Mutta ne eivät kopise mukulakivillä eikä käytävillä...


© UR

Kaipaan sanoja

...

 

 

 

 

Usein mun sieluni 
kaipaa tiettyjä sanoja 
Tietyllä äänellä lausutuna 
Niitä pehmeitä ja ihania 

-Una Reinman

 

Miun silmiini ei ole kaupoissa sattunut noita ihania litteitä, sileitä kiviä, joissa on sanoja kaiverrettuina. Jäin ihan ikävissäni sellaisia kaipaamaan kun blogeissa näin, että sellaisia on olemassa... 

Jääkaappimagneettirunosanatkin ovat kyllä ihania. Ehkä luppoaikani kuluisi mukavasti järjestellen kivisiä lauseita ja runoja. Ja kokkaukset palaisivat pohjaan kun siirtelisin sanoja runomittaan
jääkaapin oveen.  

 

Miulla oli edellisessä asunnossani jopa kiukaankivinä
muutama maasta löytynyt sydämen muotoinen kivi.
Taisivat jäädäkin sinne kiukaalle... 

 

Aina kävellessä 
etsin kivisiä 
sydämiä

-Una Reinman

Edit: Ihana Minttu lähetti minulle sanakiviä! Kiitos niistä!!!!! Olet ihana! 💗💗💗💗💗

Jääkaappimagneettejakin minulla myöhemmin oli, mutta annoin kaikki kirjaimet tyttärelle. 

Jos nimesi on ruusu

...

















Hyvää Ruusun-päivää. =)





© UR

...

Neljä oikein

...

















Satamissa on vielä hiljaista. Vain muutama vene
ja purjeenmasto on vasta omilla kesäpaikoillaan
kuin kiljuen kilpaa lokkien kanssa:
- Olinko ekana?

















Tuo on ollutkin onnenkantamoinen. Varmaan
markka-ajalta, kun neljällä oikein on voinut saadakin
ihan kunnioitettavan määrän kahisevaa ja oman
pienen laivan.

Nykyisin Lotossa neljällä oikein saa 13 euroa 70 senttiä.
Sillä ei saa edes kumivenettä. =)













Usea laituripaikka vielä odottelee. Tämäkin köysi
on vartonnut kiltisti omistajaansa koko talven...
















Me veneettömät
tyydymme ihailemaan
veden kiehtovaa liikettä
Vedensineä

Odotamme hetkeä
kun laiturilta tarkenee
uittaa varpaita vedessä
Se riittää


© UR






-

Kirppisliinalta nautittuna

...
Sunnuntaina...



















(gluteeniton) Sokerikakku kera kahvin
auttaa sydänsuruihinkin...






© UR

Osa naamiota

...
















Ei tää
ole oikeesti jäkälää
Eikä naavaa
Pala Joulupukin partaa
Jäänyt vaan
on pahasti puuhun roikkumaan
Kun pukki on kulkenut matkoillaan
vinhasti toissa jouluna



© UR

Kesä lähenee

...
















Lämpenee
Lämpenee
Kesä lähenee
Koivut hiirenkorvillaan
kuuntelevat hiljaa
mitä kesä tuo mukanaan



© UR


Edit: kuva vaihdettu tekstiin sopivammaksi 4.5.2009

Classic Motor Show

...

Spirit of Ecstasy

Rolls Roycen konepelti on upea. =)

Otoksia klassikkoajoneuvojen näyttelystä.















Mie niin ihastuin
tähän siniseen Chevrolet Camaroon.
Ihan hetken sitä silittelin,
ennen kuin käteni pujotin
takaisin Felipen kainaloon. =)



© UR

Vappu

...

































Munkkeja ja Pommacia. Mikäs sen parempaa.
Parempaa oli ehkä mukava vappuseura!
Eikä se mitään vaikka hävisin alfabetissä.=)





© UR