...
♥
Ah, ihan niin kuin me ihmisetkin... ;P
♥
♥
...
7.12.2010
Sulassa
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Siinä kulkevat kuva ja sen teksti niin nätisti käsi kädessä!
Voi, kunpa me ihmisetkin... ;P
Kuviasi ihailin valokuvatorstaissa,
jokin aika sitten.
Nyt onneksi löysin blogisi.
Kuvasi antaa mallia, miten meidän ihmistenkin pitäisi olla.
Clarissa =)
Niinpä niin. =)
Teksti olikin hiukan huumorilla kirjoitettu, koska emmehän me ihmiset muista... =D
Kiitos Sirpa =)
Ja mie kävin ihailemassa siun kuviasi! =D
Yhdessä lähekkäin on lämpimämpi olla <3
Nua ovat sulan reunassa :)
Höh. Ai niin. Nehän ovat lintuja, niillä on omat sulat. Nehän ovat aina ihan sulassa :)
Suvi =)
Saattaa olla että hiukan toinen suojaa tuulelta toistaan... =)
Peikkonen =)
Sulat pörhöisinä.
Sulavan pörhöisinä?
Sulan äärellä sulavasti?
Lähetä kommentti