Translate

29.11.2019

Älä osta mitään ja suklaan historiaa









Tänään on 
Älä osta mitään päivä

 

  On onnellista
olla ostamatta.
Paitsi jos 

ruokaa tarvitset... 


Tänään on myös 

 Musta perjantai
eli Black Friday, 

joka on varsinainen   
ostoshysteriapäivä
jonka ns. tarjoukset 
saattavat olla jopa silmänlumetta...



On ihan itsestäsi kiinni, 
kummassa teemapäivässä 
näistä elät.  




 

Tai hei, 

tätä voit kyllä ostaa:
Nyt on myös Suklaapäivä, 

#ChocolatesDay.  

Suklaalla on yli 
1000-vuotinen historia! 


Maya-intiaanit ja heidän jälkeensä asteekit viljelivät kaakaopapuja jo satoja vuosia ennen eurooppalaisten tuloa Amerikkaan. Intiaanit valmistivat kaakaopavuista nestemäistä ja kitkeränmakuista kaakaojuomaa nimeltä xocoatl
 
Eurooppaan ensimmäiset kaakaopavut tuotiin viimeistään vuonna 1544, kun kekchi-intiaanien valtuuskunta saapui tapaamaan Espanjan kruununprinssiä. Ensimmäisen kaakaolastin tiedetään saapuneen Sevillaan vuonna 1585. 

Tämän jälkeen nestemäinen suklaajuoma alkoi saavuttaa suosiota Espanjan hovissa. Suklaata alettiin tarjoilla kylmänä, sitä maustettiin sokerilla, kanelilla, manteleilla ja pähkinöillä.
 
1600-luvulla suklaan salaisuudet levisivät Espanjasta muualle Eurooppaan. Ranskassa suklaa säilyi hovin ilona, mutta Englannissa suklaasta tuli vuosisadan puolivälin jälkeen koko varakkaamman kansanosan nautintoaine, kun kahvilat alkoivat tarjoilla suklaajuomaa.

  Yhdysvaltoihin suklaan toi irlantilainen John Hannon vuonna 1765.
 
1800-luvulla suklaan valmistustekniikat kehittyivät merkittävästi. Vuonna 1828 hollantilainen Coenraad van Houten keksi puristimen, jolla rasva saadaan poistettua kaakaomassasta ja kaakaojauhe eroteltua.

 Englannissa aloittivat tunnetut suklaavalmistajat kuten Cadbury, Fry ja Rowntree: vuonna 1847 Joseph Fry valmisti ensimmäisen kiinteän suklaapatukan ja vuonna 1863 Cadbury toi markkinoille suklaarasian.

 Sveitsiläinen Daniel Peter kehitti ensimmäisen maitosuklaan vuonna 1876, ja Sveitsi nousi yhdeksi suklaan valmistuksen keskuksista. 

 Yhdysvaltalainen Milton Hershey aloitti suklaan massatuotannon Yhdysvalloissa 1900-luvun taitteessa. 

Vuonna 1912 Belgiassa keksittiin praline eli suklaakonvehti. 

Suklaata pidetään usein hyvin romanttisena aineena. Suklaan tuomaa nautintoa on verrattu ihastumiseen. Suklaan makua ylistetään monin paikoin ja se on hyvin suosittu herkkuna.

 Suomessa perustettiin Brunbergin edeltäjä A.W. Lindforsin leipomo vuonna 1871.

 Karl Fazer aloitti Suomessa suklaan valmistuksen vuonna 1894. 

Fazerin Da-Capo lanseerattiin 1916, 
eli yksi lempimakeiseni on jo 
103-vuotias
 Fazerin Sininen on vuodelta 1922, 
eli pian 100-vuotias sekin, 
ja mm Tupla on kehitelty vuonna 1960.

Suomessa syödään suklaata selvästi enemmän kuin Euroopan unionissa keskimäärin. 
Suomen myydyin suklaalevy 
on Fazerin Sininen.

 /Wikipedia 



Suklaasta olen kirjoittanut 
jo aiemmin mm täällä
täällä jne... 






Tai voit viettää Maissipäivää
- Ainakin gluteenittomissa 
ohjeissa voit jopa yhdistää 
maissijauhot ja sitruunan... 

Tuolla toisessa blogissani 
olisi yksi Sitruunamarenki-
piiraan ohje. =) 
 


Nyt on myöskin
 Kuuntelupäivä
  #DayofListening   




On myös
Eipä kestä -päivä,
eli You're Welcome Day.

 





28.11.2019

Kiitospäivää







Thanksgiving tai Thanksgiving Day on Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosittain vietettävä kansallinen juhlapäivä. Sitä vietetään Yhdysvalloissa marraskuun neljäntenä torstaina ja Kanadassa lokakuun toisena maanantaina.

Ihmiskunnan historiassa on osoitettu kiitollisuutta, kun on pelastuttu vaikeasta tilanteesta tai kun oli saatu erityisen runsas sato. Jo Roomalaiset viettivät sadonkorjuujuhlia. 


Satakunta uskonsa vuoksi vainottua pakeni Englannista, nousi  Mayfloweriin 6.9.1620 ja matkusti valtameren taa USA:n itärannikolle.
 Kahta kuukautta myöhemmin uudisasukkaat rantautuivat Cape Codiin. He asettuivat pohjoiseen, jonne  perustivat Plymouthin kaupungin joulukuussa 1620.

Siirtolaisten saapuessa syksy oli liian pitkällä istutusten tekemiseen ja he kärsivät ruuan puutteesta. Ensimmäinen talvi uudella mantereella oli epätavallisen ankara ja puolet siirtokunnan jäsenistä kuoli.

Kevään tultua Wampanoag-heimon päällikkö Massasoit teki sopimuksen rauhaomaisesta rinnakkainelosta uudisasukkaiden kanssa.
Heimo lahjoitti tulijoille ruokaa ja opetti heitä  kalastamaan, metsästämään ja viljelemään maissia.
Wampanoag-heimon intiaanit olivat viettäneet, maan antimista kiittäen, kiitospäivää jo aikojen alusta lähtien.
Vuonna 1621 Uudisasukkaat kutsuivat päällikkö Massasoitin ja heimon jäseniä jakamaan juhlaa kanssaan.



Intiaanit toivat aterialle tullessaan peuranlihaa paahdettavaksi yhdessä siirtolaisten saaliin kanssa. Sen lisäksi tarjolla oli muun muassa erilaisia lintuja, kuten villikalkkunoita ja hanhia, riistaelämiä, meren antimia, vihanneksia ja kuivattuja hedelmiä.
Suuri osa amerikkalaisista pitää tätä tapahtumaa Kiitospäivän perinteiden alkuna.
Vuonna 1623 siirtokunta vietti uudelleen sadonkorjuun päätösjuhlaa, mutta esitti kiitoksensa vain Jumalalle.

Kiitospäivän viettäminen levisi muihin  siirtokuntiin.

Kansallisen luonteen Kiitospäivä sai suurimmaksi osaksi yhden naisen toimien johdosta. Ladies Magazine and Godey's Lady's Book -julkaisujen toimittaja Sarah Josepha Hale alkoi kampanjoinnin vuonna 1827 julkaisemalla aiheesta artikkeleita. Hän julkaisi tarinoita ja reseptejä. 
 1863 presidentti Lincoln julisti marraskuun viimeisen torstain Kiitospäiväksi. Vuonna 1941 kongressi asetti juhlan marraskuun neljäntenä torstaina vietettäväksi lakimääräiseksi lomapäiväksi. Täten se on aikaisintaan 22. ja viimeistään 28. marraskuuta.
Kiitospäivästä on tullut vuosi vuodelta yhä merkittävämpi tapahtuma ja aihe. Sen moninaiset perinteet juontuvat juhlan moninaisesta taustasta.




Nykyisin perheet ja suvut kokoontuvat Yhdysvalloissa pitkienkin matkojen päästä kiitospäivän lounaalle jonkin vanhemman sukulaisen kotiin. Keskiviikko ennen Kiitospäivää ja sen jälkeinen sunnuntai ovat yleensä kaksi ruuhkaisinta matkustuspäivää niin lentoyhtiöllä, junaraiteilla, busseissa ja moottoriteillä.


Amerikkalaisille kiitospäivä on suurempi perhejuhla kuin joulu. 

Yhdysvalloissa juhlapäivä on osa neljän päivän pituista lomaa kouluista ja yliopistoista. 





Perhe kokoontuu pöydän ääreen Kiitospäivänä ja ennen ateriaa luetaan kiitosteksti. Aterian jakaminen koetaan niin tärkeänä, että erilaiset kansalaisryhmät ja hyväntekeväisyysjärjestöt järjestävät juhlan aattona perinteisiä aterioita köyhille, erityisesti suurten kaupunkien kodittomille.






Kiitospäivän ateria kootaan useimmissa amerikkalaiskodeissa samaan tapaan kuin ensimmäisten siirtolaisten ja intiaanien yhteinen ateria, tarjolla on:

Paahdettua kalkkunaa yrteillä ja leivällä täytettynä
Karpalohyytelöä
Perunamuusia
Kurpitsapiirakkaa


Vaihtoehtoja aterialle:

Kinkku
Bataatti
Maissi
Piirakka kuivahedelmistä
Varsinkin kalkkunaa, maissia, kurpitsaa ja karpaloita sekä karpalokastiketta käytetään usein kiitospäivän symboleina vaikkapa koristelussa. 



Jotkut viettävät myös

Erityisesti maissia pidetään ratkaisevana siirtokunnan henkiinjäämisen suhteen. Sen tähkät ovatkin suosittuja pöytien tai ovien koristeita koko sadonkorjuu- ja syyskauden.




 
Oma erityismerkityksensä saattaa olla myös karpalolla, jota intiaanit käyttivät monipuolisesti niin ruuaksi kuin väriaineena ja parantamaan tulehduksia.









Amerikan alkuperäiskansojen näkemys


Joillekin Amerikan intiaanien ryhmille Kiitospäivä edustaa mantereen tuhoa ja intiaanisotien alkua – heimojen edustajia ja heidän kannattajiansa on kokoontunut juhlan sijasta mielenosoituksiin. 
Ensimmäinen Kansallinen surupäivä järjestettiin 1970 Plymouthin Coles Hill-kukkulalla, lähellä Kiitospäivälegendan syntysijaa.

Vuonna 1988 järjestettiin erityinen Kiitospäivän seremonia, johon osallistui edustajia kaikista Yhdysvaltain intiaaniheimoista sekä ensimmäisten maahanmuuttajien jälkeläisiä. 

Se juhla oli julkinen tunnustus siitä, että ilman intiaanien apua ensimmäiset tulijat eivät olisi selviytyneet.
/Wikipedia/kiitospäivä 





Ilman Amerikan alkuperäiskansaa, 
ei olisi koko Amerikkaa.

****** 





Tänään meillä voisi olla 
rapeiden ja herkullisten 
Köyhien ritarien päivä

Ystäväni Katja on kertonut, 
että jos Köyhiin ritareihin 
laitetaan kermavaahtoa, ne 
muuttuvat Rikkaiksi ritareiksi. 

Näissä ritareissa on 
hunajaa ja marjoja, paistoon 
tarvitaan voita.


Ranskassa, näiden nimi on 'pain perdu', joka kirjaimellisesti tarkoittaa 'menetettyä leipää', koska ritari on usein valmistettu  vanhasta leivästä. 

Olen kirjoittanut  
Köyhistä ritareista
mm tuolla aiemmin. 


********



Tänään on myös 
Punaisen planeetan 
eli Marsin päivä


 

27.11.2019

Tärkeitä tavaroita









 Ilman näitä pikkuesineitä
elämämme olisi himpun 
verran hankalampaa: 
  

Neuloja: Ompeluneula, käsinompelussa 
ja ompelukoneissa tarvittava väline
verhoiluneula, verhoilussa käytettävä väline
injektioneula, ruiskeen antamiseen tarvittava väline
akupunktioneula, akupunktiossa tarvittava väline
tatuointineula, tatuoinnissa tarvittava väline
lävistysneula, lävistämisessä tarvittava väline
havupuun neula eli neulanen, havupuun lehti
gramofonin neula, soittimen osa
neula, osoitin, esimerkiksi kompassin neula
Buffonin neula, todennäköisyyslaskennan ongelma.
käpy, verkon kudonnassa käytettävä neula... 

 
 Nasta voi olla joko kiinnitekappale 
tai liukueste esimerkiksi talvikengissä ja
auton talvirenkaissa. Myös mikropiirien pinnejä 
kutsutaan joskus nastoiksi.

Kiinnityskäyttöön tarkoitettu nasta on valmistettu 
useimmiten teräksestä. Nastassa on lyhyt piikki, 
jonka kärki on terävä. Suomalaissa painonastoissa 
on yleensä litteä pää, josta nastan 
voi painaa paikalleen peukalolla.

Amerikkalaistyyppisissä nastoissa on muovinen pää, 
josta saa sormilla hyvän otteen.

Tänään on, 
- arvasit varmaan: 








 Baijerin kermapiirakka- 
päiväkin on tänään  

 
Baijerin kermapiirakan uskotaan 
keksityn jo keskiajalla. 






 




26.11.2019

Kakkupäivä










Tänään on
Kakkupäivä 
 Ensimmäiset kakut tehtiin Kreikassa ja Egyptissä ja ne olivat melko raskaita. Kakut oli tehty pähkinöistä ja hunajasta. Niitä syötiin varsinaisen aterian jälkeen jälkiruuaksi.


Ne varmaankin muistuttivat espanjalaisten jouluherkkua, nimeltään Turrón (espanjaksi), torrone (italiaksi) tai torró (katalaaniksi. 

 Turrón on espanjalaiseen jouluperinteeseen kuuluva nougat'ta muistuttava makeinen. Sitä valmistetaan yleensä hunajasta, manteleista, sokerista ja kananmunan valkuaisesta. 

Turrón on peräisin arabikulttuurista, ja tiedetään, että se on tunnettu Espanjassa jo ainakin 1500-luvulla. Nykyään jouluisin on saatavilla laaja valikoima erilaisia ja erimakuisia variaatioita turrónista. Se on suosittua joka puolella Espanjaa, erityisesti Välimeren rannikolla Valenciassa ja Kataloniassa. Samantapaista nougat'ta on tapana tehdä Espanjan lisäksi myös Italiassa ja Ranskassa. 



 

 




Jokainen meistä on 
ansainnut 
oman kakkupäivänsä. 

Nauti kakuista. 
 Sellaisista kuin itse haluat. 

 On lempparisi sitten
Turrón, joku muu näistä 
 tai jotain aivan muuta.








25.11.2019

Meillä on kaikki valta










Välinpitämättömyyspäivä 
voi joskus vallata meidät kaikki. 
Niinä päivinä mikään ei tunnu miltään. 
Tänään saisi luvan kanssa tuntua 
sellaiselta, ei miltää... 


Meillä on valta välittää 
tai olla välittämättä.  
Välinpitämättömyyskin 
on viesti...


Toisaalta päivän seuraava 
teema on hyvin tärkeä ja 
huomionarvoinen: Nyt on 



Tämän asian suhteen ei voi 
kukaan olla välinpitämätön.  

Toiset luulevat heillä olevan 
valta tässä asiassa ja seuraukset ovat surulliset ja kauaskantoiset...







Teetkö joululahjaostoksia?
Ostosten muistutuspäivä 
muistuttaa siitä, että 
vielä on aikaa... 

Vai teetkö lahjat itse? 
Vai oletteko sopineet ettei 
kukaan tarvitse mitään lahjoja? 

Vai annatko aineettoman 
ja eettisen lahjan? 
Vai lupauksia? 


Tässä meillä jälleen on 
valta päättää...

 







24.11.2019

Sardiineja ja Auran värejä










Sana sardiini tulee kreikan kielen sardine tai sardinos sanoista,  viitaten Sardinian saareen.
Sardiini (Sardina pilchardus) on sillikalojen lahkoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa ainoa laji. Sardiinia tavataan Atlantin rannikolla Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa ja Britanniassa, sekä Välimerellä ja Mustallamerellä 
Nimeä käytetään myös muista purkitetuista silleistä tai sillimäisistä kaloista. 

Sardiineja käytetään säilykkeinä,  kuivattuina, suolattuina ja savustettuina. Erityisen tärkeää sardiini on monien muiden lajien tavoin portugalilaisessa ruokakulttuurissa./Wikipedia  

Tänään on Sardiinipäivä



***************







On myös Auran arvostuspäivä

Käsite Aura on ollut läsnä 
Intian uskonnoissa iät ja ajat.


***************






Juhli ainutlaatuista lahjakkuuttasi


Tämä juhlan aihe on yhtä vanha kuin ihmiskunta, sillä meillä kaikilla on ollut  ainutlaatuisia kykyjä siitä lähtien kun koko ihmiskunta on ollut olemassa.






Joku on hyvä yhdessä, 
joku toisessa asiassa. 


- Minä muuten haluaisin
tuollaisen
steel pan soittimen!!!
 

***************
  


24.11.-1.12. on
Valtakunnallinen 
omaishoitajien viikko 

Omaishoitajaliitto






23.11.2019

Kahvia, karpaloita ja pähkinää




Terveellinen päivä siis!




Espresso on vahva, italialaistyyppinen kahvi, joka valmistetaan espressokeittimellä, 
joka on patentoitu jo vuonna 1884, pakottamalla lähes kiehuva (85–95 °C) vesi noin 8–18 baarin paineella hienoksi jauhetun kahvijauheen läpi noin 20–30 sekunnin aikana.


Tuloksena on noin 25–35 ml  kahvia, joka nautitaan pienestä mokkakupista sokerilla maustettuna. Juoman pinnalle muodostuu kahvin rasvoista ja kahviin paahdettaessa sitoutuneen hiilidioksidin vaikutuksesta vaahtoa, cremaa.

Espresso nautitaan joko sellaisenaan tai erilaisten kahvijuomien
kuten cappuccinon tai caffè latten ainesosana. 

Espressoa juodaan kaikkialla Etelä-Euroopassa, erityisesti Italiassa 
(tunnetaan nimellä caffè tai caffè espresso), Portugalissa ja Ranskassa. 


Italiassa espresso nautitaan usein sokerin sekä pienen keksin kera. 






Espressoon perustuvia kahvijuomia: 
Kolmasosa espressoa, 
kolmasosa kuumaa maitoa 
ja kolmasosa maitovaahtoa. 
Tarjoillaan posliinikupista.
Tuplaespresso sekä 
3/4-osaa kevyesti vaahdotettua maitoa.
 Tarjoillaan korkeasta lasista.

Kevyesti vaahdotetun maidon päälle 
kaadetaan espresso. 
Tarjoillaan korkeasta lasista.




Kahvista muistelen jo 
jotakin aiemminkin 
kirjoittaneeni... =D

Ja tietty arvasitkin että 
tänään on
Espressopäivä







On myös terveellinen 

- Minun suosikkipähkinäni! 
Harmi että ne ovat niin arvokkaita, 
mutta toisaalta hinnan ymmärtää 
koska yhteen hedelmään tulee vain yksi pähkinä. Tai siemen.
Oikeastaanhan cashew ei 
ole pähkinä ollenkaan! 




Munuaispuu (Anacardium occidentale), 
jota kutsutaan myös cashewpähkinäksi ja cashewpuuksi, on tropiikissa kasvava puu. 

 Itse kasvi on myrkyllinen, mutta sen hedelmät ja kypsät siemenet ovat myrkyttömiä. 



 
Munuaispuun kukkaperä muuttuu syötäväksi 'hedelmäksi' pähkinän kypsyessä. Tämän epähedelmän kärjessä on "pähkinä", jonka kuori on erittäin kova ja sisältää erittäin myrkyllistä öljyä. Pähkinän sisällä on syötävä siemen, cashewpähkinä. 

 Etelä-Amerikassa munuaispuun hedelmät ovat suosittuja, mutta pähkinät jäävät yleensä käyttämättä!!!! 

Vaikka cashew on kulinaarisessa käytössä  pähkinä, on se varsinaisesti kasvitieteellisessä mielessä siemen. 

Munuaispuu on alun perin kotoisin Brasiliasta./Wikipedia









 Tänään voit Syödä karpaloita 
sellaisenaan tai kuivattuna tai vaikkapa lihan kastikkeena...


Karpalo, karpele,
kalpare, kurjenmarja,
kirsimarja ja narinruoho. 



Rakkaalla marjalla on 
monta nimitystä. 

Tiesitkö muuten, että englanninkielinen 
nimi tälle suolla kasvavalle marjalle 
oli alunperin Craneberry, kurjenmarja, 
koska kurjet näyttivät pitävän niistä. 

Sittemmin nimestä jätettiin yksi e-kirjain pois ja englantilaisnimeksi muotoutui Cranberry.