22.5.2019

Goottipäivä







Gootit (lat. Gothi) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, 
jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon 
liittyvissä tapahtumissa. 


 
Perinteisen tulkinnan mukaan gootit asuivat ajanlaskun alussa Veiksel-joen suulla Puolan pohjoisrannikolla. Varsinaisesti gootit astuivat antiikin ajan kirjallisiin lähteisiin 200-luvulla, jolloin he asuivat Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren pohjoispuolella. Sen jälkeen heidän vaiheitaan voidaan seurata aina 500-luvulle asti, visigooteiksi kutsutun ryhmän tapauksessa 700-luvulle. 

On kuitenkin kyseenalaista, kuinka paljon 500-luvun tai 700-luvun gooteilla oli yhteistä satoja vuosia aikaisemmin eläneiden goottien kanssa. Gootit eivät välttämättä olleet mikään etnisesti, kielellisesti tai kulttuurisesti yhtenäinen kansa, vaan kokoelma erilaisia keskenään liittoutuneita ja gootti-identiteetin omaksuneita väestöaineksia. Goottien joukossa saattoi germaanien ohella olla slaavilaista, iraanista, roomalaista tai muuta alkuperää olevia ryhmiä. 



Goottikulttuuri on 1970-luvulla Britanniassa syntynyt alakulttuuri, johon liitetään ennen kaikkea eräänlaiseen ”hautausmaaestetiikkaan” perustuva huomiota herättävä pukeutumistyyli. Goottialakulttuurilla ei ole poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä: kyse on esteettisestä liikkeestä, tyylisuuntauksesta ja populaarimusiikin ympärille rakentuneesta vapaa-ajankulttuurista.


On myös olemassa goottiestetiikkaan perustuvia romaaneja, sarjakuvia ja elokuvia. 
Niiden aihepiirit liittyvät usein kauhuun ja fantasiaan. 



Lopullisesti alakulttuuri muotoutui 1980-luvun alussa, jolloin goottirockista tuli oma musiikkityylinsä. Tuolloin kyseisen musiikin ihailijoita alettiin yleisesti kutsua gooteiksi.





Nimitys viittaa englannin sanaan gothic kauhu- ja kuolemaromantiikan merkityksessä. /Wikipedia

Tänään on Goottipäivä. 




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


♥ Kommentoi tähän jotakin. ♥