31.3.2019

Kesäaika alkaa


Suomessa on kelloja 
 väännelty jo 38 vuotta! 








Aika muokkaa
aika korjaa
aika pyyhkii unohduksiin
ja aika uudistaa
niin kuin sillä usein on tapana 


-Una Reinman

On väitetty, että ensimmäisenä  kesäaikaa 
ehdotti Benjamin Franklin 
kirjeessään Journal of Paris -lehden 
toimittajille, vuonna 1784. 
Kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. 

Britannia seurasi perässä samana vuonna ja Yhdysvallat vuonna 1918. Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran muiden maiden mukana toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942, jolloin kesäaikaan siirryttiin 3. huhtikuuta ja takaisin normaaliaikaan 
4. lokakuuta.

Vuonna 1980 Euroopassa otettiin kesäaika yleisesti käyttöön 6. huhtikuuta. Suomi, Islanti, Jugoslavia, Neuvostoliitto ja Sveitsi pysyivät normaaliajassa. Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on ollut käytössä myös Suomessa.

Kesäaika on yleisimmin käytössä korkeilla leveysasteilla, missä päivänvalon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina huomattavasti enemmän kuin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. 

Kesäaikaan siirrytään eri alueilla hieman eri aikaan: Yhdysvalloissa kesäaikaan siirtyminen tapahtuu usein eri aikaan kuin Euroopassa. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken siirtymä on vuodesta 1997 alkaen ollut standardoituna samalle päivälle. 

Kesäaikaa ei käytetä lainkaan Islannissa, Venäjällä, Intiassa eikä Kiinassa. Lisäksi useissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit voivat itsenäisesti päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa.

Vuonna 2019 kesäaika alkaa tänään 31. maaliskuuta 
ja päättyy 27. lokakuuta. Siis kellonajoissa on 
kesäaika, oikeasti nyt on kevät. 




Kuinka massiivisen aurinkokellon 
voi kääntää? 
Ei kuinkaan. 


Suomalaiset europarlamentaarikot esittivät 
vuonna 2016 EU-komissiolle kesäajasta luopumista. 
Elokuussa 2018 EU-komissio päätti tehdä esityksen erillisistä kesä- ja talviajoista luopumisesta. Komission mukaan kellojen siirtämisestä luovuttaisiin EU-maissa vuonna 2019. 
Jäsenmaat saavat itse päättää, kumpaan aikaan jäävät. 

 Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti Suomessa asian tiimoilta kansalaiskyselyn, jossa pysyvästi talvi-, eli normaaliaikaan jääminen, sai enemmän kannatusta kuin kesäaikaan siirtyminen. Komissiota tiedotetaan Suomen päätöksestä  huhtikuussa 2019. 

Uusin tieto asian tiimoilta on, että Suomessakin ehkä
lakattaisiin siirtelemästä kelloja peräti vuonna 2021,
ja maamme jäisi normaaliaikaan, 
eli ns. talviaikaan, pysyvästi. 
Toivottavasti! ;) 

Kesäajan haittoja

Kesäajan selkeimpiä haittoja on, että ihmisten biologinen rytmi voi häiriintyä kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä pitkäksikin aikaa, mikä voi aiheuttaa väsymystiloja ja sen takia myös työvireyden laskua. Tämä puolestaan saattaa lisätä muun muassa liikenneonnettomuus- ja sydänkohtausriskiä.
 
 Kesäaikaan siirtyminen hankaloittaa  maatalousaloilla työskentelevien elämää, sillä eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa ympäröivän yhteiskunnan muuttaessa elämänrytmiään.


Kesäaika ei myöskään ole käytössä kaikkialla maailmassa, mikä sekoittaa maiden välisiä aikaeroja. /Wikipedia


Kuinka sinä käännät sisäisen kellosi
oikeaan aikaan? 



****


Tänään on teemapäivissä 








30.3.2019

Earth Hour ja jotain muutakin







 Tänään on mukava 
jos jollakulla nyt sellaisia enää on, 
- muillakin kuin meidän terveyskeskuksemme 
röntgenosaston ajanvaraajalla...

Minä en nimittäin todellakaan 
halunnut mennä röntgeniin mieshenkilön 
kuvattavaksi, vaan pyysin naisen omaan 
röntgenkäyntiini ja siinä huomasin 
miten ajanvaraaja käytti, 
- yllätys-yllätys -
lyijykynää ja pyyhekumia. 
Kätevää! =) 


Minä määrään päivä on myös nyt. 
Niin, kyllä, me voimme tietenkin useimmiten 
valita mm haluammeko mies- vai naispuolisen 
lääkärin. Älkää unohtako tätä. 




 Earth Hour on myös tänä iltana. 
Meillä sellaista vietetään oikeastaan 
melkein joka ilta, koska usein talossamme 
ei ole mitään valoja, vain tv:n kajo...  







29.3.2019

Kevään viimeisiä talvikuvia










Tässä viimeisen isomman lumimyräkän jälkeisen 
aurinkoisen päivän kuvia pihamaalta. 
Nyt näistä lumista on enää muisto vain, mutta 
olin unohtanut kuvat kameran sisuksiin... 




 Terijoensalavat ovat mukavasti kasvaneet 
pituutta kesä toisensa jälkeen.



Kesällä ne muodostavat lehtineen ihan 
mukavan näkösuojan.  


 Takapihan raita tuolla salavien takana 
kurkottelee sinitaivasta.




Etupihan yksi koivu 
on saanut jo pesäpönttöönsä 
tiaisasutusta.  
Kesäasukkaat ovat siis saapuneet. 




Hopeapajumme sai arboristilta nuorennusleikkauksen 
ja sen ikä näin piteni, eikä ole vaaraa, että 
oksat halkeaisivat tai myrskyllä kaatuisivat 
autojen, ihmisten tai rakennusten päälle, 
niin kuin naapuripihoissa on käynyt... 

Tästä se keväällä ja kesällä piristyy kasvattamaan 
uusia oksia ja virkeitä lehtiä. 





 Sähkölaitoksen miehen turhaan katkoma kuusenlatva 
on vielä ihan pirteänä. Se olisi ensi jouluna ollut 
hyvä joulukuusi...



Vanhan pihlajan 
ja hieman nuoremman pajun latvuksia.





Minä en halua pyöräillä talvella, 
tapaturma-alttiina tyyppinä... 
Pyörämme olivat koko talven 
terassin suojassa. Nyt ne ovat jo 
ajokunnossa, eivätkä enää somisteina. 



Takapihan epäluuloisen naakan katse... 



Etupihan lintubaarissa on 
käynyt paljon siivekkäitä 
tämän talven aikana. 
Saldo kaksi x 25 kg auringonkukansiemeniä, 
paljon talipalloja ja pussikaupalla erikoissiemensekoituksia. 




Keltasirkku ihmettelee mitä 
kurkistelen olohuoneen ikkunasta... 


Vielä niitä lumisateita sataa muutama 
tällekin näkymälle, ja sitten saadaan 
odotella kevätkukkien pilkistystä maasta...




















28.3.2019

Hiisi vieköön







Suomalaisessa  etnisessä uskonnossa maailman pyhyys  on koettu parhaiten luonnossa,  kuten pyhissä kivissä, puissa,  mäissä ja vesistöissä.  Paikat ovat sijainneet yhteisöjen pihapiirissä  kuin syvällä metsässäkin. 

 Tänään on Hiisien päivä
josta olen aiemmin kirjoittanut mm näin









Minusta yhä näyttää huvittavalta. 
jos/kun joku kuvaa itseään selfiekepin avulla jotain turistikohdetta vasten tms... 
Miksi oma naama pitää saada kaikkeen mukaan? 

Tänään on Jotain kepin nokassa -päivä... 
Lähinnä minulle tulee tästä 
mieleen aasi ja porkkana. =)




Samalla nyt olisi Rikkakasvien päivä,
mikä meillä Suomessa on hieman liian aikaista... 









27.3.2019

Joko olet bongannut peippoja?







Tarkkaile kevään etenemistä!
Havaintoja voi ilmoittaa milloin vain, mutta olemme erityisen kiinnostuneita tietämään, missä kevät menee kahdeksana kevätseuranta-viikonloppuna. Näin saamme kattavan kuvan koko Suomen keväästä samalla hetkellä. 

Kevätseuranta-viikonloput 2019: 


2.–3.3. • 16.–17.3. • 30.3–31.4. • 13.–14.4.
27.–28.4. • 11.–12.5. • 25.–26.5. • 8.–9.6. 



Vuoden 2019 teema on Veden äärellä 

Kevätseuranta-kampanjalla on vuosittain vaihtuva teema. 
Samoina pysyvien vakiolajien lisäksi tarkkaillaan teeman mukaan vaihtuvia teemalajeja.



Teksti ja kuvat:

 Luontoliitto 










Perinneruokaa ja teatteria








Paella on Valencian seudulta peräisin oleva espanjalainen ruokalaji. Se valmistetaan kypsentämällä riisiä, mausteita ja muita aineksia suurikokoisessa laakeassa rautapannussa. Paella on tunnetuimpia espanjalaisia ruokalajeja. 

Paella tarkoitti alun perin suurta laakeaa rautapannua, jossa valmistettiin suuria määriä ruokia. Perinteinen paellapannu on laakea kaksikahvainen rautapannu. Valencialaisille paellapannu on nimeltään paella, muualla Espanjassa sitä kutsutaan paelleraksi. 

Paellan juuret johtavat yksinkertaiseen kansankeittiöön. 
Paellan perusaines riisi tuli Espanjaan arabivalloituksen mukana todennäköisesti jo 700-luvulla. Riisiä viljeltiin aluksi Valencian seudulla. Sadonkorjuun aikaan tuli tavaksi valmistaa riisiruokia. Pannuun lisättiin riisin joukkoon lähes kaikkea sitä, mitä oli saatavilla, kuten esimerkiksi linssejä ja etanoita. Mausteina käytettiin suolaa, sahramia ja rosmariinia. Kolumbuksen Amerikan-purjehduksen jälkeen, 1400-luvun lopulta lähtien, Uuden maailman raaka-aineet tulivat Espanjaan. Silloin paellaan alettiin lisätä muun muassa tomaattia, papuja, herneitä sekä paprikoita. Vähitellen siihen alettiin käyttää myös kanaa ja sianlihaa. 

Valenciassa moni kokki vannoo klassisen paellan nimeen, mutta sen koostumuksesta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä. Tärkeimpiä aineksia ovat riisi, sahrami ja oliiviöljy. Yleensä valencialaiset hyväksyvät paellaansa lihaksi vain kanaa ja kania. 

Monet ovat sitä mieltä, etteivät kala ja äyriäiset kuulu paellaan.
 Kuitenkin mm Alicantessa ja Murciassa tai Andalusiassa, valmistetaan kala- ja äyriäispaelloja, paella marinera

Pääkaupungin Madridin lukuisista riisiravintoloista saa monenlaista paellaa, kuten katkarapupaellaa (paella de langostinos) tai kasvispaellaa (paella vegetariana). 

Espanjan turistialueilla, kuten Costa del Solilla, on yleensä tarjolla sekapaellaa, paella mixta, jossa voi olla monenlaisia raaka-aineita.
 /Wikipedia







Samalla vietetään myöskin 

Käytkö usein teatterissa? 
Vai katsotko tv:sta teatteriesitykset? 




Tänään on myös Manaattien arvostuspäivä








26.3.2019

Mitä juhlittaisi?








Miltä asialta, tapahtumalta tai merkkihenkilöltä 
vielä puuttuukaan oma juhlapäivä?
Mikä olisi teema joka olisi mielestäsi 
oman juhlapäivänsä ansainnut? 
Kerro ihmeessä, sillä
Keksi oma juhlapäiväsi on tänään.  
Siinä sivussa voit vaikkapa viettää 
Purppurapäivää, jos tiedät miten sitä vietetään... 






Nyt olisi sitten myös
Pinaattipäivä
eli pinaattiruokia kehiin 
ja jälkiruuaksi voit viettää 
vaikkapa Nougatpäivää. 




Nougat (lausutaan 'nugaa') on makeaa nekkumassaa, joka tehdään sokerista, joskus myös hunajasta, ja pähkinöistä tai mantelista.
Vaalea pehmeä niin sanottu ranskalainen nougat sisältää myös munanvalkuaista. Wienernougat on erityyppinen ja sisältää vain sokeria, kaakaota, kaakaomassaa ja mantelia. 


Monissa suklaapatukoissa käytetty nougat-niminen massa sisältää yleensä myös voita tai kasvirasvaa, jotta se pysyy pehmeänä.
Nougat'n valmistuksessa pähkinät jauhetaan tai rouhitaan, ja ne kuumennetaan yhdessä sokerin kanssa, kunnes sokeri sulaa. Jäähdytetäessä sokeri ei kiteydy vaan muuttuu amorfiseksi nekkumassaksi.
Nougat on erityisen suosittua Etelä-Euroopassa, muun muassa Italiassa ja Espanjassa. 
/Wikipedia 








 

25.3.2019

Vohveleita, sormusten herraa ja vakavaa muistelua












Gluteenittomat vohvelit


2 munaa
5 dl maitoa
½ tl suolaa
½ tl leivinjauhetta
100 g sulatettua voita tai margariinia
4 dl gluteenitonta hienoa jauhoseosta 

Vatkaa munien rakanne rikki.
Lisää maito ja suola.
Sekoita leivinjauhe jauhoihin 
ja lisää se hyvin vatkaten taikinaan.
Lisää lopuksi sulatettu voi ja paista 
vohveliraudalla sopivan ruskeiksi. 




Täytä jollakin 
ihanalla 
ja herkuttele. 



Rapeat vohvelit


3 kananmunaa
4 dl maitoa
1 dl kivennäisvettä
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
2 rkl sokeria
50 g voisulaa


Mittaa kaikki vohvelitaikinan raaka-aineet kulhoon 
ja sekoita tasaiseksi pallovatkaimella. 
Anna vohvelitaikinan turvota huoneenlämmössä 
15 minuuttia tai jääkaapissa noin 1 tunti.

Paista vohveleiksi.

Ohje: Kotivinkki 

Vohvelit ovat ihania! 
Liian harvoin vaan tulee niitä tehtyä. 
Tänään olisi sopivasti
Kansainvälinen vohvelipäivä

Ohjeet ovat tavallisesti Kakkua ja kaikkee 
-blogini sivuilla. 








On myös Tolkienin lukupäivä, josta 
olen kirjoittanut aiemmin mm näin.









Tänään on myös  
Voi miten valtavasti ihmishenkiä 
orjakaupan kukoistuksen aikaan 
siepattiin ja myös menetettiin... =( 
Olen aiemmin kirjoittanut orjuudesta täällä




Pekaanipähkinäpäiväkin on tänään. 











24.3.2019

Onko menestys avain onneen?







Pitääkö ihmisen menestyä, 
ollakseen onnellinen?  
Varmasti mielipiteitä on sekä 
puolesta että vastaan. 

Teemoissa tänään mm 


Nyt muistutetaan myös 
Tuberkuloosi ei ole vieläkään kadonnut maailmasta.


Ja koska pääsiäinen lähestyy 
tänään vietetään Marian ilmestymispäivää. 







23.3.2019

Koiranpentuja, läheltäpititilanteita ja ilmatiedettä




Tänään on tosiaan kaikkien iloksi 
Koiranpentupäivä. Jos tiedät 
miten ihania ovat koiranpennut, 
olet kyllä onnekas...


Läheltä piti -päiväkin olisi nyt. 
Ne tilanteet ovat harvoin ihania...


Maailman ilmatieteen päiväkin on nyt. 
Tänäänkin ennustetaan säätä, 
niin kuin muinakin päivinä, ja
joskus ennusteet osuvat enemmän 
oikeaan ja joskus vähemmän. 

Kas, kun ne ovat edelleen ennusteita. 
Ihminen ei voi ihan sataprosenttisesti 
säätä vieläkään etukäteen kertoa. 


 


22.3.2019

World Day for Water









Makea vesi 
on elämän edellytys. 
Ilman sitä emme pärjää.

Vaikka meillä vedet 
ovatkin vielä jäässä
Maailman vesipäivä 
on nyt tässä. 

************

 



Nyt olisi myös Pelleilypäivä
Kuulemma... 

***********


Tänään on myös 
Jyskälän eli 
 Jyväskylän päivät






21.3.2019

Runouden ja metsän päivä







Metsien määrä on vähentynyt ihmisen toiminnan tuloksena erityisesti trooppisella vyöhykkeellä. Metsiä kasketaan pelloksi, erikoispuita (esimerkiksi mahonki, tiikki) etsitään yhä kaukaisemmilta seuduilta, sellu- ja paperitehtaita sekä sahoja rakennetaan jatkuvasti lisää erityisesti kehittyviin maihin ja niin edelleen. Toisaalta istutusmetsien määrä lisääntyy jatkuvasti. Suosituimpia ovat nopeakasvuiset eukalyptus ja kontortamänty massapuuksi. 

Suomessa istutetaan joka vuosi miljoonia puuntaimia, 
pääasiassa mäntyä, kuusta ja koivua. Tammen, lehtikuusen ja erilaisten jalokuusten (joulukuusipuita) viljely on lisääntynyt. 

Suomi on yksi harvoista maista 
missä metsien määrä ei ole vähentynyt. 

Vuonna 2015 julkaistun arviolaskelman mukaan maapallon metsissä on noin kolme biljoonaa puuta. Ihmiset kaatavat noin 
15 miljardia puuta vuodessa ja istuttavat noin 
viisi miljardia puuta kaadettujen tilalle. /Wikipedia 


Tänään vietetään Maailman metsäpäivää.    


 



Tänään on myös kansainvälinen Downin syndrooma -päivä,
sekä Hajuvesipäivä.   






Endometrioosiviikko alkaa nyt, 
 21.3. - 25.3.2019  











Lisäksi tänään on 

World Poetry Day

eli Maailman runouden päivä 
joka on YK:n teemapäivä. 
(UNESCO) 







Laitetaan nyt lopuksi oma 
metsään sopivasti 
liittyvä minirunosenikin tänne... 


Tänään vietetään myöskin kansainvälistä 
Yksinhuoltajien päivää
Been there - done that. 


 


 

20.3.2019

Maailman onnellisin kansa?









The World Happiness Report tutkimuksessa
suomalaisten väitettiin jo toisen kerran peräkkäin 
olevan Maailman onnellisin kansa
Finland was ranked the happiest country in the world.

Yle:n tänä aamuna julkaisema
The World Happiness Reportin järjestys tänä vuonna, 
ensin uusi sijoitus ja suluissa vuoden takainen: 
  1. Suomi (1.)
  2. Tanska (3.)
  3. Norja (2.)
  4. Islanti (4.)
  5. Alankomaat (6.)
  6. Sveitsi (5.)
  7. Ruotsi (9.)
  8. Uusi-Seelanti (8.)
  9. Kanada (7.)
  10. Itävalta (12.) 

Minun mielestäni tämä kansa taitaa 
olla paremminkin melankolisuuteen taipuvaista, 
mutta tutkimus ei koskekaan niinkään fiiliksiä 
vaan aivan muita seikkoja. 
Tosin maamme nykyinen hallitus taisi huonontaa 
maamme onnellista lintukoto-tilaa toimillaan... 

Onneksi hallitus vaihtuu pian. 


 En tiedä... mutta hei,  
oletko kuullut Onnellisuusoppaista

"Kalareissu illansuussa, mustikanpoiminta tai termospullokahvit kannonokassa istuen saattavat olla ainutlaatuinen elämys ulkomaalaisille turisteille. Suomalaiset luontokohteet eivät kuitenkaan ole vieraille aina helposti saavutettavissa. Marjaisia vadelmapusikoita ei ole merkitty karttoihin ja pieniä mökkisaunoja saa vain harvoin vuokrata. 

Nyt Visit Finlandin markkinointikampanja Rent a Finn avaa ulkomaalaisille turisteille mahdollisuuden hakea omaa opastaan suomalaiseen luontoon. Kampanjaan valitut kahdeksan suomalaista eivät ole matkailun ammattilaisia, vaan tavallisia luonnonystäviä. He haluavat antaa turisteille mahdollisuuden kurkistaa suomalaiseen kesänviettoon, vievät heitä mökille, marjametsään tai vaikka tanssilavalle. " YLE.fi 


Me olemme onnellisia erilaisista asioista, pienistä ja suurista. 
Joku voi olla onnellinen uraputkesta, joku politiikasta, joku ehkä rahasta, joku on onnellinen luonnosta, lemmikin omistamisesta, perheestä. Joku on onnellinen  uudesta autosta, muodikkaista vaatteista, ihanasta kampauksesta, joku toinen treeneistä, omasta peilikuvastaan, joku valokuvaamisesta, ja joku siitä kevään ensimmäisestä lumikellosta pihalla... (Minä!)

Onnellinen voi olla myöskin ystävistä, 
hyvästä ruuasta, kivasta asunnosta, 
terveydestä, lapsistaan, vanhemmistaan, opiskelupaikasta,
käsitöiden tekemisestä, matkustelusta, 
eläkkeelle pääsystä, lapsenlapsista, jne, jne... 



Tänään teemana onkin 
Onnellisuuden päivä.
Mistä sinä olet 
juuri nyt onnellinen? 








Tänään voit olla onnellinen myös 
Kevätpäiväntasauksesta

Valoisaa aikaa on aina vaan enemmän ja
enemmän vuorokaudessa kun mennään 
kohti kesää. 



Nyt on virallisesti kevät. 
Tänään on kevään ensimmäinen päivä! 
Minä olen niin 
onnellinen tästä! 
 












Tänään on myös mm Kosintapäivä
Suutele morsiantasi -päivä
Maailman lastenteatterin päivä
Maailman satupäivä,  
Raviolipäivä, ja
Astrologiapäivä voisi olla joko tänään 
tai huomenna, mutta tänään on vielä mm  
 Ufosieppausten päivä 
sekä Ranskan kielen päivä



Lisäksi viimeisenä 
vaan ei vähäisimpänä 
tänään on 
Kansallinen 
UNIAPNEAPÄIVÄ


Uniapnean kanssa ei sovi leikkiä.
Tämä sairaus on vakava asia. 









19.3.2019

Minnan päivät






Rouva C:n etunimet olivat Ulrika Wilhelmina, mutta hän otti käyttöönsä Minna-nimen ja olisi saattanut olla Ulla tai vaikkapa Miina. 
Tällä kauppias-, skandaali- ja seurapiirirouva, kirjailija ja lehtinaisella oli pari piikaa hoitamassa hänen talouttaan ja seitsemää lastaan, eli viittä tyttöään ja kahta poikaansa, joiden nimet olivat;  

Anni Levander, os Canth 1866-1911, 
Elli Wilhelmina Canth 1868-1944,
Hanna Ulrika Canth 1870-1889, 
Helka Maria (Maiju) Canth 1872-1943, 
Karl Johan (Jussi) Canth 1874-1929
Petter Henrik (Pekka) Canth 1876-1959,
Lyyli Augusta Andersin o.s. Canth 1880-1969.  

Olen kertonut rouvasta mm 
sivuston kuva rouva Canthista.
Lähteet Wikipedia sekä Minnan salonki-sivusto




Tänään on siis Tasa-arvon päivä, 
sekä Rouva C:n syntymäpäivä, 
ja samalla kansallinen liputuspäivä, 
jos ehdit ihmetellä miksi liput liehuvat. 
Ja jos ne eivät liehu, niin niiden pitäisi...

Mutta hei Sisäministeriö, 
on niin patrioottista että vain tällä 
yhdellä suomalaisnaisella on oma liputuspäivänsä, 
vaikka todella ansioituneita naisia on maamme 
historia täynnä! 


Oman liputuspäivänsä ansaitsisivat 
vaikkapa nämä naiset;

Lucina Hagman (1853-1946) 
-Naisasialiitto Unionin ensimmäinen puheenjohtaja (1853-1946),  
Martta-järjestön perustaja (1899)


Helene Schjerfbeck (1862-1946) 
-Suomen arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoita


Miina Sillanpää (1866-1952) 
-Suomen ensimmäisiä naiskansanedustajia, ensimmäinen suomalainen naisministeri


Aino Ackté (1876-1944)
 – ensimmäinen suomalainen 
kansainvälinen oopperatähti


Maiju Gebhard (1896-1986) –
kotitalousopettaja


Hertta Kuusinen (1904-1974)
– Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kansanedustaja (1945-1972), joka oli mukana viemässä läpi mm. lapsilisäuudistusta ja äitiyslomaa,  
- astiankuivauskaappi 1940-luvulla


Armi Ratia (1912-1979)
– Marimekko Oy:n perustaja (1951)


Tove Jansson (1914-2001)
– kirjailija ja taiteilija, 
muumihahmojen luoja


Helvi Sipilä – (1915-2009)
– YK:n apulaispääsihteeriksi yltänyt nainen ja ensimmäinen naispresidenttiehdokas 
vuoden 1982 vaaleissa


Pirjo Mäkelä (1930-2011)
– bakteeritutkija, ensimmäinen suomalainen nainen, 
joka on saanut tieteen akateemikon arvonimen (2003)


Armi Kuusela (1934)
– Ensimmäinen Miss Universum ja 
Suomen Neito -kilpailujen voittaja (1952)


Elisabeth Rehn (1935-)
– Suomen ja Euroopan ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri (1990-1995)


Sirkka Hämäläinen (1939-)
– ensimmäinen Suomen Pankin johtokuntaan noussut nainen (1991), 
Suomen Pankin pääjohtaja vuosina 1992-1998


Riitta Uosukainen (1942-)
– ensimmäinen naispuolinen eduskunnan puhemies (1994-2003)


Tarja Halonen (1943-)
-Suomen ensimmäinen naispuolinen presidentti (2000-2012)


Leena Peltonen-Palotie (1952-2010)
– geenitutkija, ensimmäinen suomalainen, jolle on myönnetty 
Prix van Gysel -tiedepalkinto (2006)


Marja-Liisa Kirvesniemi (1955-)
– yksi menestyneimpiä suomalaisia maastohiihtäjiä, ensimmäinen hiihdon maailmancupin voittanut suomalaishiihtäjä (1983)


Sari Baldauf (1955)
– Nokia Oyj:n entinen varatoimitusjohtaja, Fortune-talouslehti valitsi Euroopan tärkeimmäksi naisjohtajaksi vuonna 1998


Anneli Jäätteenmäki (1955-)
– ensimmäinen nainen, joka nimettiin Suomessa pääministeriksi (2003) 


sekä vaikkapa
Sofi Oksanen (1977)
– Finlandiapalkittu kirjailija.
Lähde/ Iltalehti, Suomen itsenäisyyden ajan 
merkittävimpiä naisia. 

*********************************


Tai ehkäpä nämä omat suosikkini 
ansaitsisivat oman liputuspäivän: 



Saima Harmaja 
8.5.1913– 21.4.1937,
suomalainen runoilija ja kirjailija. 




Tai ehkäpä 
Maria Jotuni
9.4.1880 - 30.9.1943,  
oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija 
ja hänen kynästään ovat mm monet mustavalkoisten
Suomi-filmien nostalgiset elokuvat. 
 












Tasa-arvo Suomessa  


Suomalaisessa lainsäädännössä 'tasa-arvo' tarkoittaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Sitä koskee laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.


Suomen perustuslaissa määriteltyä periaatetta, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, kutsutaan puolestaan yhdenvertaisuudeksi. Siitä säädetään erikseen yhdenvertaisuuslaissa.








Tänään on myös  


"Sosiaalityö on professio ja tieteenala, jolla edistetään yhteiskunnallista muutosta ja kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen voimaantumista ja valtaistumista. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien, kollektiivisen vastuun sekä moninaisuuden kunnioittamisen periaatteet ovat keskeisiä sosiaalityössä. Sosiaalityö kiinnittyy sosiaalityön, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden teorioihin sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietoon. Sosiaalityössä työskennellään ihmisten ja rakenteiden parissa elämän ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Sosiaalihuoltolain 15§ määrittelee sosiaalityön:
"Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä."

Sosiaalityöntekijöiden työ on vaativaa ja vastuullista asiakas- ja asiantuntijatyötä, jota säätelevät monet lait ja asetukset, ohjeet ja suositukset. Työn yhteiskunnallinen asema velvoitteineen ja kunkin organisaation työn tavoitteet määrittelevät työn erityiset vaativuustekijät. Laaja-alaista osaamista vaativan työn vaikutukset koskettavat syvällisesti yksittäisen ihmisen elämää ja elämisen ehtoja. 










 Lähteet Wikipedia