16.7.2018

This is Finland







Tänään USA:n presidentti Donald Trump
 ja Venäjän presidentti Vladimir Putin
tapasivat toisensa. 
Pieni, kaunis Suomi-Finland sai toimia 
heidän tapaamispaikkanansa. 


Erityinen jokamiehenoikeus antaa meidän 
vaeltaa luonnonrauhaan aina kun me 
sinne kaipaamme. Saamme kerätä luonnostamme 
mielin määrin marjoja, sieniä ja sieluumme kokemuksia. 
Näin ihan kuka vaan voi tuntea puna-apilan, 
Trifolium pratense, ihanan tuoksun 
tulvivan nenäänsä niityn laidalla.






Chamaenerion angustifolium

Viimeiset maitohorsmat kukkivat kaikkialla todella runsaina. 
Niiden violettipuna on kaunista nyt kun miltei kaikki muut 
tienvierikasvit ovat helteiden vuoksi kukkineet. 

Maitohorsma on todella suomalainen kasvi. 
Sellainen kaikkien rakastama lemmikkikukka. 

Sillä on lukemattomia lempinimiäkin; se on ollut
meille hepohäntä, horma, hormu, häränhäntä, häränhäntike, jesuksen kukka, maitiainen, maitohorma, paloheinä, palohorma, palohorsma, palokukka, paloruoho, rieskaruoho, tuliheinä, tulivormu, tuulensääri, vormuruoho ja mitä lie kaikkea muuta. 
Jaa niin ja eräs iskelmänikkari keksi riimitellessään 
rallatustaan, kukan yhdeksi nimeksi rentun ruusunkin... 
 

Rubus arcticus

Mesimarjalla on runollinen ja kaunis nimi 
ja se maistuu viehkolle. Tätä ihmeellistä 
maamuuraimen marjaa voit tavata tienvarsillakin. 



Achillea millefolium


Tässä on kukka jonka haju ei ole 
hyvä ja jonka nimi on outo, siankärsämö.  
Olen aina ollut pahoillani siitä nimisuomennoksesta, 
koska silläkin kukalla olisi ollut useita hauskojakin nimivaihtoehtoja, kuten aivastusjuuri, akantupakki, hurstinkukka, häränhukka, häränhäntä, juhannuskukka, kaljanen, kuperkeikka, kärsäheinä, mäntäheinä, mäntäpää, nenätiisti, pellonpekko, pellonvanhanen, peltohumala, pietarinkukka, pyörtänäpöllö, satalatva, siankärsäheinä, timpurinkukka, tupakkikukka, jne.

Mutta siitä tehtiin sitten sikapossun kärsäkukka. 
Se tyytyy silti nimeensä 
kuin suomalainen omaansa, koska 
eihän nimi miestä, eikä kukkaakaan 
ainakaan pahenna. 





Phleum pratense

Timotei jakaa mielipiteitä.
Toiset silmäilevät sitä hymyilevin 
silmin ja toiset nuhaisin nenin. 

Se on niin tuttua suomalaisellekin. 
Kaikkia ei voi aina miellyttää, 
vaikka sitä kuinka parhaansa yrittää. 





Tällä pellolla on rypsiä tai rapsia. 
Suomalaisella sisulla olemme täällä 
pohjoisessa maassa keksineet itse jopa oman 
ruokaöljymme. Menemme vaikka läpi harmaan 
kiven ja litistämme siinä samalla kuivasta keltaisesta 
kasvista tipan kultaista öljyä ja sillä ylpeilemme, 
kehottaen kaikkia edes sitä maistamaan 
vaikka salaa ostammekin oliiviöjyä kaappiimme
niin silti kotimaista puolustamme... 




Rakastamme myös villiniittyjämme. 
Rakastamme soitamme. 
Rakastamme pohjoisen vaarojamme 
ja tuntureitamme. 
Rakastamme merenrantojamme ja 
kesämökkikuntiamme. 
Rakastamme kyläkauppojamme, 
peruskoulujamme ja lapsiamme... 




Rakastamme vuodenaikojamme. 





Rakastamme maalaismaisemiamme. 
Rakastamme mummoloitamme ja 
rintamamiestalojamme. 
Rakastamme sorateitämme. 
Jotkut rakastavat jopa ralleja 
niillä pölyävillä teillä ja sama porukka 
hurraa talvella kuraisilla hangilla 
nille kovaäänisille autoille. 
Jotkut rakastavat hengellisyyttä, 
 jotkut raskaampaa heviä. 
Jotkut laulavat kansanlauluja 
tai tanssivat lavatansseja.



Rakastamme metsiämme, peltojamme, 
puistojamme, puutarhojamme ja takapihojamme. 
- Ja me rakastamme niitä kaikkia kasvejamme, 
joskus jopa rikkaruohojamme.  







Elämä on ylä- 
ja alamäkiä, 
ja sen me suomalaiset 
jos ketkä tiedämme. 
Kaikki meistä tietävät 
millaista on mäen alla. 
Ihan melkein ojassa, 
muttei kuitenkaan 
ja josta ainoa reitti on nousta... 







Pitkän ylämäen päällä voi huokaista
ja katsella maailman kauneutta. 
Voisi samalla myös itseään kiitellä 
mutta sitä harva suomalainen osaa...  
Olemmehan niin vaatimattomia. =D






Vaikka viime vuonna juhlittiin Suomen itsenäistymisen 
satavuotista taivalta, ei Suomi ole vasta 100-vuotias. 

Suomi, Finlandia on paljon vanhempaa perua.
Suomen kielikin on jo yli 6000 vuotta vanha. 
Sisukkuudellaan tämä pieni kansa piti kiinni 
sisimmässään suomalaisuudestaan ja sinnitteli 
 jo tuhansia vuosia. Kansa kertoi iltapuhteillaan 
toisilleen Kalevalan taruja ja sisuuntui entisestään. 
Heidän ansiostaan Suomi on mitä on, meille rakas 
rauhantyyssija, täynnä sisukkaita, sielukkaita, 
rehellisiä ihmisiä. 






On se sitten iäkäs ihminen tai 
esine jolla on jo historiaa mukanaan, 
niin muistaa pitää että vanhoissakin 
on voimaa joka on kulkenut kanssaan... 

Suvun vanhinta pitää arvostaa. 
Niitä hartioita pitää halata. 
Heidän sanoihinsa paneutua. 
Sanoissa on mukana 
salaisuuksia, jos vain osaat kuunnella. 




Juuri kun olemme unohtamaisillamme 
identiteettimme, luonto hellii meitä 
sinisillä lähteillä, kukilla ja kesätaivaalla... 

Trifolium repens

...talven valkoisella hangella, kesän 
pilvilampailla ja vaikka tällä viattomalla apilalla. 




Kesäinen heinänteon taika 
on monelle kesän paras aika. 





On onni vaeltaa vapaana pitkin 
maamme mutkaisia teitä, sinne tänne. 






Mutkan jälkeen on tietenkin 
taas uusi mutka 
ja tie jatkuu loppumattomiin. 
Päättyen usein järvien rannoille, 
mökeille ja  
maalaistalojen pihoille... 




Tie vie viljapelloille ja levenee 
antaakseen tietä kaupungeille. 
Niissäkin asuu sisukasta kansaa 
rakastaen betonista kotiaan, 
niin kuin me muut maalla 
omiamme.



Tällainen on minun Suomeni. 
Se on kaunis maa. Se on ollut sitä aina. 
Finland. Se voisi nykyään olla myös Windland, 
koska meillä usein tuulee, paitsi nyt kun on helleaalto... 
Tämä tavallinen, tavallisten ihmisten maa, jossa 
on vielä sininen taivas, valkoisia pilviä ja 
raikas ilma hengitellä. 
Jossa on niemiä, saaria ja notkoja mutta ei vuoria. 
Jossa ihmiset rakastavat luontoaan ja antavat kaikelle 
mahdolliselle lempinimiä. Kukillekin. 

Tämä on maa, jossa ollaan puolueettomia 
ja diplomaattisia. 
Jossa rakastetaan omaa maata ja ollaan 
ystävällisiä naapureille. 
Toivotetaan heidät tervetulleiksi ja 
kestitään vieraanvaraisesti vatsansa pulleiksi. 
Vilkutetaan lähtiäisiksi ja 
toivotaan hyvää kotimatkaa. 
Ja jos naapuri tarvitsee apua, 
sitä empimättä annetaan.
Koska sellainen on suomalainen. 

Ei ole mikään ihmekään 
että ulkomaalaisetkin tänne halajavat, 
vaikkapa hetkeksi vain. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


♥ Hei!
Jos kerran luit
niin kommentoi ihmeessä!

Terveisin Una