1.6.2018

Herukan matka marjaksi





Punaherukka, viinimarja, Ribes rubrum.






Toukokuussa herukka saa ensimmäiset 
lehdet sekä kukkatertun.


Samaan terttuun kehittyy yhtä monta 
marjaa kuin siinä on ollut kukkia. 
Sato riippuu tietenkin siitä, onko 
pölyttäjähyönteisiä ja kuinka paljon.  





Hyönteispölytteinen Punaherukka eli lännenpunaherukka, jota kutsutaan usein myös punaviinimarjaksi tai vain viinimarjaksi, on herukkapensaslaji. Punaherukasta tunnetaan useita alalajeja. Suomessa pensasta esiintyy viljeltynä. Suomen suosituin viljelylajike on Punainen hollantilainen
Punaviinimarja kestää kylmää paremmin kuin mustaherukka, joten sitä voidaan kasvattaa jopa Lapissa. 

Marja on maultaan voimakkaan hapan ja hiukan makea. Raikkaan makunsa ansiosta se on suosittu mehumarja. 
Sekä punaherukan marjat että lehdet ovat hyvin vitamiinipitoisia, ja niillä on todettu olevan joihinkin vaivoihin jopa terveyttävä vaikutus.  


Vaikka mustaherukka yhdistetään perinteisesti lääkkeelliseen käyttöön, yrttilääketieteen lähdeteoksien mukaan myös punaherukalla on kuumetta alentavia, hikoilua edistäviä, kuukautisvuotoa lisääviä, lievästi laksatiivisia, kutistavia, ruokahalua lisääviä, verta puhdistavia, diureettisia ja ruuansulatusta parantavia vaikutuksia. 

Jotkut näistä mainituista vaikutuksista ovat todennäköisiä johtuen sen todistetusti korkeista C-vitamiinipitoisuuksista (80 mg per 100 g), hedelmähapoista sekä marjan sisältämistä kuiduista. 
Kuivatuista punaherukan lehdistä valmistetun teen on sanottu lievittävän kihdin ja reumatismin oireita sekä olevan hyödyksi heikosti parantuvissa haavoissa sekä kurlausnesteenä suun tulehduksissa. 


Valkoherukka ei ole oma lajinsa vaan punaherukan muunnos. 
Se on kasvitieteellisesti punaherukka, jonka marjoista puuttuu
kokonaan punaisen värin aiheuttava geeni.  
-Wikipedia-   








Koska Suomen luonnossa ei ole valkomarjaisia lajeja, linnut eivät osaa hyödyntää valkoherukan marjoja eivätkä siten myös levitä lajia luontoon. 

Punaherukan marjat edistävät ruuansulatusta ja lisäävät virtsaneritystä. Punaherukan marjat eivät vedä vertoja mustaherukan C-vitamiinipitoisuudelle, mutta lehdet ovat sitäkin vitamiinipitoisempia. 
 Lehtiä kannattaakin käyttää kuivattuna teesekoituksissa. 
Niitä voi myös silputa aivan pieneksi salaateihin.
-Yrttitarha-  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


♥ Hei!
Jos kerran luit
niin kommentoi ihmeessä!

Terveisin Una